mikkovastaranta

Etelän leiri

2012-01-31T20:35:00.000+02:00

Hiihtokelit Etelä-Suomessa ovat nyt parhaimmillaan. Kaksi viikkoa on päässyt kulkemaan työmatkaa erittäin hyväkuntoisia latuja pitkin. Enää ei tarvitse avata latuja aamuisin =). Myös Paloheinän Pitkäkosken munkit ovat mitä suussasulavemmat, joten suosittelen lämpimästi sunnuntailenkillä poikkeamista, jos sattuu matkanvarrelle. Pari viikkoa sitten hiihdettiin Vantaalla Suomen cupin toinen osakilpailu ja viime viikonloppuna Sm- kilpailut Keuruulla. Molemmat viikonloput menivät suorituksina ihan kohtuullisesti harjoitteluun ja muihin alkutalvesta vallinneisiin olosuhteisiin nähden. Mikko oli molemmissa huolto/kannustusjoukoissa. Kisojen välissä käytiin avaamassa myös avantosaunakausi Kuusijärvellä. Löylyt oliva meille sopivat, joskin napakkuudessa nämä "varasavusaunat" jäävät kauaksi viime talvena palaneen savusaunan löylyistä. Kotona olemme myös käyttäneet ahkerasti saunaa ja vilvoitelleet omalla takapihalla lumihangessa kierien. Ensi sunnuntaina edessä on Hyvinkää-hiihto. Mikko ei vielä siellä aloita hiihtokilpailukautta, vaan tähtää Jämi 42:seen, jonne on tulossa myös hiihtäjälegenda Odd-Björn Hjelmeset. Mikko satsaa kaiken siihen, että laittaa Hjelmesetin koville ;).

Vaikka hiihto on kivaa, ollaan ehditty jo ajatella ensi kevään Etelän leiriä. Kohteeksi on valikoitunut Gardajärvi. Mikko on useina vuosina käynyt Mallorcalla sekä Espanjan mantereella leirittämässä, mutta koska meillä ei tällä hetkellä ole maantiepyöriä, vaan ajamme pelkkää maastoa, ja koska uudet maisemat kiinnostavat, valitsimme tämän Pohjois-Italian tunnetun maastopyöräilyn mekan leiripaikaksi. Majoituskin on jo tiedossa, kiitos hyvien vinkkien. Mikko suunnittelee viettävänsä parhaassa tapauksessa jopa kolme viikkoa leirillä. Omat lomapäiväni riittävät pääsiäisen "ilmaiset" päivät mukaan laskettuna puoleentoista viikkoon, mikä kuulostaa sekin varsin ruhtinaalliselta. Kelit pääsiäisen seudulla vaikuttavat aika lupaavilta Gardalla. Lämpötila voi olla lähellä kahtakymmentä ja aurinkoa pitäisi riittää. Siihen kun lisää vielä hyvän ruoan ja viinin niin aijai ei meinaa malttaa odottaa huhtikuuta =) ! Välissä voi käydä onneksi fiilistelemässä lumipolkuja maastopyörällä. Näiden pakkasten jälkeen ne ovat myös todennäköisesti erittäin hyvässä kunnossa.

-Noora

Kuva: Ari Aalto

Hiihtokausi avattu Ylläksellä ja Vihdin kisoissa

2012-01-08T20:33:00.000+02:00

Joulun ja uuden vuoden väliviikolla pitkä odotus ja sitkuttaminen vesisateessa vihdoin palkittiin viikon lomalla Ylläksellä. Olosuhteet olivat erinomaiset koko viikon. Lunta oli reilusti ja pakkanen pysytteli kymmenen asteen paremmalla puolella. Yleensä olemme olleet Ylläksellä marras-joulukuun vaihteessa, jolloin tunturin ympäri on juuri ja juuri päässyt hiihtämään. Nyt kyseinen "peruskierros" oli hyvässä kunnossa ja päästiin hiihtämään paljon uusiakin latuja. Aamuisin hiihdettiin noin 2-3h ja iltapäivällä aamupäivän harjoituksista riippuen 1-2.30 h. Yksi kevyt päivä, jolloin käytiin vain vähän availemassa omia reittejä umpihankeen, mahtui myös viikkoon. Joka päivä hyvät päiväunet ja iltalenkin jälkeen sauna tekivät aikas hyvää. Yhteensä viikon saldo oli 290 kilometriä ja 24.5 tuntia. Uutena vuotena innostuttiin lähtemään ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen laskettelurinteeseen. Se oli hauskaa se. Jalat tulivat muutamasta laskusta paljon kipeämmiksi kuin koko viikon hiihtämisestä.

Lumileiri ei olisi tänä vuonna voinut osua parempaan ajankohtaan. Kun tulimme takaisin sunnuntaina, tiistaina päästiin jo hiihtämällä töihin. Leirin jälkeisellä viikolla pääsin seitsemän kertaa suksille, vaikka olosuhteet eivät optimaalisimmat olleetkaan. Viikonloppuna uskaltauduin jopa Vihti ski hiihtoihin, joissa matkana viisi kilometriä perinteisellä. Ei minun lempimatkani, varsinkaan kauden aloituskisaksi, mutta meni mielestäni yllättävän hyvin. Olin tyytyväinen omaan suoriutumiseeni. Tasaisen kovaa vauhtia löytyy, mutta rytminvaihdoksiin tarvistee löytää lisää herkkyyttä ja saada se "viimeinen vaihde" kaivettua esiin. Ensi viikonloppuna kehtaa mennä Vantaalle hiihtämään Suomicupia televisiokameroiden eteen =).

Mikko ei lähtenyt hiihtokisoihin, mutta sai hyvän kolmipäiväisen harjoitusputken tehtyä. Perjantaina aloitettiin kahden ja puolentunnin sauvakävelyllä jäästä koppuraisilla Paloheinän ulkoiluväylillä. lauantaina, kun saatiin muutama sentti lisää lunta, Mikko lähti tekemään kovaa kolmentunnin pk-lenkkiä maastopyörällä. Sunnuntaina aamulla Mikko tuuppasi lisää pyörää. Sekä lauantaina, että sunnuntaina illalla vedettiin tunnin hiihtolenkki Paloheinässä plus lenkkisauna siihen päälle. Ihan hyvät treenit näissä olosuhteissa.

Huomenna odotukset ovat korkealla Paloheinän tykkiladun suhteen. Tykit ovat jauhaneet koko viikonlopun ja huomenna pitäisi lumen levitystöiden alkaa. Uskon, että illalla pääsee jo kilometrin lenkille hiihtämään =). Myös Hakunilassa tykit ovat olleet päällä perjantai-illasta lähtien ja huomenna sielläkin aletaan tehdä Suomicupia varten latuja valmiiksi. Sinne saadaan ensi viikolla ainakin 2,5 kilometrin latu toivottavasti aikaiseksi. Sitten olosuhteet alkavatkin olla jo aika mukavat etelän hiihtäjälle harjoitella.

-N

Syksyn harjoittelua

2011-12-18T22:29:00.000+02:00

Pari kuukautta on mennyt, ettei ole tullut kirjoiteltua blogia. Niin se aika vierähtää, kun ei ole kisoja tai muita tapahtumia, joista raportoisi. Lenkkeilty on kuitenkin aktiivisesti aina viime viikkoihin asti.

Loka- ja marraskuu olivat keleiltään pyöräilijälle vielä hyvää aikaa. Metsässä oli kuivaa, eikä kovin usein satanut. Työmatkalla en tainnut kastua kertaakaan näinä kuukausina. Pimeässä lenkkeily oli valojen kanssa kivaa, eikä siitä meinannut saada tarpeekseen. Moni arki-ilta venyi töiden jälkeen lähemmäksi kolmen tunnin lenkkiä, tai ylikin. Päivistä tuli aika pitkiä, ja marraskuussa huomattiin, että väsymys pukkaa päälle, kun iltalenkeistä ei aina ehtinyt palautua aamuseitsemään mennessä, kun piti jo taas lähdeä sotkemaan/juoksemaan/rullahiihtämään kohti työpaikkaa. Loka- ja marraskuussa tehtiin myös hiihtoharjoituksia: käytiin sauvarinteessä, etsittiin tekolumilatuja sekä haettiin hallista hiihtotuntumaa. Mikko on myös innostunut leuanvedosta. Tällä hetkellä ennätys on 73 leukaa yhdellä kertaa ja kolmen sarjassa 135 leukaa. Ei paha. Kyse ei ole tosin mistään kovin puhtaista suorituksista. Mies on aikamoinen sätkynukke, kun se vetää näitä ennätyssarjoja =).

Joulukuun alusta jatkuva pimeys on ruvennut painamaan. Ei jaksaisi enää tuijottaa pelkkää valokeilaa aina ulkoillessaan. Viikonlopuista on tullut henkireikä, jolloin pääsee edes jonkinsortin valossa liikkumaan ulkona. Hyviä viikonlopun maastolenkkejä ehdittiin tehdä vielä joulukuun ensimmäisellä ja toisella viikolla. Sitten alkoi tulla vettä todenteolla.

Joulukuun vesisateista alkoi henkinen kahden-kolmen viikon levähdystauko. Ei mitään järkeä yrittää harjoitella näillä säillä mitään lajia. Siitä menee vain jumiin ja ottaa päähän. Nyt vain odotellaan lumien tuloa, että päästäisiin hiihtämään. Työmatkat menee ulkoilusta viikolla ja viikonloppuisin käydään sen verran haukkaamassa raitista ilmaa, ettei saada sisäilmamyrkytystä. Joulupäivänä ajetaan Ylläkselle. Siellä luvassa viikon lumileiri. Mahtavaa päästä pois vesisateesta ja hiihtämään! Ja ennen kaikkea mahtavaa pitää viikon LOMA! Siitä on aikaa, kun viimeksi on saanut olla niin pitkään lomalla.

Syksyn yksi hienoimpia juttuja on ollut naiskuskien omat maastopyörälenkit. Aloitettiin pääkaupunkiseudun maastotytsyjen kanssa keskiviikkoiltaisin ajamaan naisporukalla. Se on ollut tosi hienoa. Naiset lähtee pimeään ja kuraiseen metsään fiilistelemään kolmeksi tunniksi polkuja keskellä viikkoa ja saadaan puhua maastopyöräilystä niinku naisnäkökulmasta ;). On myös hienoa, että naispyöräily on yleisesti ottaen tänä vuonna mennyt selvästi askeleen eteenpäin. Kisoissa on enemmän naisia ja naistiimejä syntyy kuin sieniä sateella.

Heti ensimmäisellä tyttöjenlenkillä meitä koeteltiin renkaanvaihto-operaatiolla. Aivan uskomatonta, mutta kellään ei mennyt hermo, vaikka ekassa vaihdossa sisäkumista venttiili meni rikki ja seuraava vararengas oli liian pieni. Pienen juoksulenkin jälkeen ja rakkaan mieheni avun ansiosta saimme uuden kiekon ja ajoimme vielä hyvän lenkin. Alla kuvamateriaalia hetkestä, jolloin kokeilin viimeistä keinoa: renkaan täyttöä sammalella =).

Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille!

-Noora ja Mikko

Dusk til dawn

2011-10-17T21:52:00.001+03:00

Ei voi muuta todeta, kuin aivan mieletön reissu!! Ei olisi paljon paremmin voinut onnistua matka. Matkaan starttasi viisi henkinen suomi-joukkue. Kaksi kisaamisen suhteen aivan junioria ja yksi seniori matkassa minun ja Mikon lisäksi. Lentokentällä Stanstedissa tiimin johtaja Charlie ja tämän tyttöystävä Irene poimivat meidät California-pakun kyytiin ja saimme ihmeen kaupalla mahdutettua seitsemän pyörää ja yhtä monta ihmistä yhteen vuokrafarmariin ja Californiaan. Perjantai-illan vietimme erittäin perinteikkäässä britti pubissa, jonka yläkerrassa olimme majoittuneena. Fish & chips sekä brittiläinen olut maistui pitkän matkan jälkeen. Lauantaina puolen päivän aikaan lähdimme muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan kisakeskukseen virittelemään tunnelmaa. Charlien ansiosta pääsimme jälleen parhaille paikoille aivan poolialueen tuntumaan. Eikun teltat pystyyn ja kiertämään noin 18 km kisareittiä. Seurueemme oli kohtuullisen innoissaan kurvaillessamme vauhdikkailla ja sileillä brittipoluilla. Loppupäivä meni tankkaillessa tulevaa yötä varten. Kisanumeroiden kiinnittäminen pyörään ja kilpailuohjeen lukeminen olivat alkuillan jännittävimpiä hetkiä. Startin lähestyessä alkoi tietenkin taivaalta pikkuhiljaa ripsiä vettä. Starttikierroksen lisäksi onneksi jokainen sai nauttia ainakin kolmesta melko vauhdikkaasta kierroksesta, ennen kuin sade yöllä yltyi ja lenkki muuttui kaameaksi kuravelliksi. Yön aikana oli mahtava seurata joukkueemme jäsenten tunnelmia. Kierrokselta tuli hymyileviä kuskeja kaikkensa antaneina. Uudet kilpailijamme saivat kokea kesävyyskkisailun kaikki koettelemukset pahasta olosta fyysistä väsymystä vastaan taisteluun. Seniorimmekin, joka oli parini, selvisi erinomaisesti pitkästä yöstä, vaikka hänkin taisi käväistä hetkellisesti montun pohjalla, tehden aivan mielettömät nousut viimeisellä kierroksellaan! =) Mikon soolokisa alkoi hyvin ja puoleen väliin asti hän ajoi toisena. Kuuden ja puolen tunnin kilpailun jälkeen kuravelli hajotti Mikon molemmat renkaat, takajarrun ja vaihteiston. Mies joutui taluttamaan pimeästä metsästä ja viettämään nelisen tuntia huoltohommissa (MikkoEdit: Huoltohommissa tuli kyllä tehtyä paljon muutakin kuin oman pyörän laittoo...). Aamulla Mikko lähti henkiseksi tueksi ja fiilistelemään aamun sarastusta viimeiselle kierrokselleni. Maaliin tulo oli jälleen hienoa. Tuloksena parikisassa toinen sija ja Mikolle soolossa 15 sija, vaikka olikin aamun pikkutunnit sivussa. Myös miespareissa ensimmäisestä kilpailustaan selvinnyt tiimi sijoittui hienosti puoleen väliin miespareissa. Kun kisavehkeet oli saatu suhteellisen puhtaiksi ja teltat kasaan, hotellilla lämpimän suihkun jälkeen pitkät päiväunet maistuivat. Illalla vielä tiimi-illallinen paikallisessa kiinalaisessa ja maanantai aamuna aikaisin kentälle ja Suomeen. Tiivis viikonloppu.

Nyt on siis virallisesti kesän kisakausi paketissa. Viime viikko vierähti Dusk til Dawnista palautuessa. Viikonloppuna olimme Imatralla sadonkorjuujuhlissa, joka oli myös todella tunnelmallinen maalaistapahtuma. Pääsimme myös itse osallistumaan illan tarjoiluiden valmistamiseen: Mikko kuori XXXX kg perunoita ja minä puhdistin nauriita ja porkkanoita plus valmistin talkooväelle lounaaksi tomaattikeiton. Illalla vanhassa navetassa syötiin hyvin ja paikallisen orkesterin säestämänä pistettiin jalalla koreasti =).

Mikon kauden parhaat suoritukset top 3:

1. X-terra Tsekki, World Tour 5.
2. MTB XC SM 2.
3. Tahko MTB 120 km 3.

Ei siis taaskaan huonosti mennyt =). Kisat, joissa pään piti olla mukana ja jotka oli asetettu tavoitteeksi kisakauden alussa, onnistuivat. Muutama notkahdus kauteen tietysti mahtui, mutta niitä tulee aina. Itsellänikään ei kulkenut hassummin:

1. MTB XC SM 2.
2. MTB Maraton SM 2.
3. Tahko-mtb 60 km 2.

lisänumerolla Dusk til dawn mixed pairs 2.

Tästä on hyvä ponnistaa taas ensi kesään. Itsellä on valmistautuminen hiihtokauteen käynnissä. Siellä on ensimmäisenä tavoitteena tammikuussa oman seuran järjestämä hiihtocupin osakilpailu ja sm takaa-ajo. Sitten on luvassa 3-4 pitkän matkan hiihtoa sisältäen ainakin Finlandian ja Jämi 124 hiihdon. Keväällä hiihdetään sm-viestit ja sitten aletaan odotella jo lumien sulamista =).

-Noora

Britteihin 12 tunnin yökisaan

2011-10-07T10:56:00.000+03:00

Viime viikot ovat olleet hektisiä. Mikolla on ollut työmatkoja Wieniin ja Tukholmaan.. Niin ja käytiinhän me pari viikkoa sitten Näsinneulassakin ;). Aika on mennyt pyykkiä pestessä ja pakatessa. Lenkkeily on ollut katkonaista, mutta toisaalta ainakin on tullut pidettyä lepopäiviä. Vaikka sää on kääntynyt syksyiseksi, ei kastuminen työmatkalla ole vielä tuntunut niin pahalta, kun lämpötilat ovat kuitenkin olleet päälle kymmenen asteen, ja kotona on voinut laittaa saunan lämpiämään =). Pimenevät illat ovat tietäneet taas vain uutta hauskaa, kun ollaan kaivettu valot komeronpohjalta ja lähdetty muutaman tunnin lenkille vasta kuudelta.

Alkavana viikonloppuna on vuorossa tämän syksyn viimeinen koitos: Dusk til Dawn. Kaksitoistatuntiseen urakkaan Suomesta suuntaa viiden hengen porukka. Mikko ajaa koko yön soolona ja lisäksi meillä on edustus miesten parikisassa ja sekaparien kisassa. Viime vuonna ajoimme saman kisan sekaparina Mikon kanssa. Keli oli silloin jäätävä: vettä tuli koko yön kuin saavista kaatamalla ja mutaa lensi vähintään yhtä paljon. Täksi vuodeksi on luvattu onneksi poutaista säätä. Päästään nauttimaan nopeasta ja mutkittelevasta polusta Thedford forestissa. Siisti tapahtuma tulossa! Nyt kohti Tampereen lentokenttää...

-Noora

Nooralle jälleen SM-hopeaa!

2011-09-12T21:00:00.000+03:00

Sunnuntaina ajettiin Lamminpäässä marathon maastopyöräilyn SM-kisat. Perheemme tiimistä oli tällä kertaa mukana vain Noora. Itse palasin juuri ennen kisoja työreissusta ja katsoin, että parempi keskittyä huoltohommiin. Lamminpään XCM-SM ajettiin aika lyhyellä matkalla, sekä naisilla että miehillä matkana oli vain 60 km. Naisille tuo matka on nyt vielä ihan ok, mutta etenkin miehien aikoja kun katselee, niin eipä tainnut kisan pituus kauheasti XC SM:stä poiketa. Mielestäni Lamminpäähän olisi miehille ihan hyvin voinut kehittää n. 90 km lenkin ja naisille taas n. 70 km. Nooran kisojen seuraaminen on antanut hieman näkökulmaa naispyöräilyyn. Osaltaan ihmettelen, miksei XCM-SM kisoissa naiset voi lähteä vaikka ELITE-miesten perään (ei siis niitten miesten, jotka aina änkevät väkisen räpeltämään naisten eteen polulle, vaan niiden miesten, jotka ajavat kuin herrasmiehet) ja näin saada ajaa oman kisansa. Myös kisamatka voisi naisilla olla eri kuin miehillä. Miesten joukossa SM-mitaleista taistelu on vähän kyseenalaista. Eilen kärkitaistelun tytöt ajoivat yhdessä (samassa miesporukassa), joten heidän taisteluunsa miehet eivät juuri vaikuttaneet, mutta voin vain kuvitella, että kolmannesta sijasta on kiva ajella yksin (ehkä... ei tietoa) tietäen, että kärkikaksikko menee miesporukassa. Mua ainakin nyppisi. No, sama ongelmahan on myös useimmissa Euroopan marathoneissa, mutta silti naisten parempi huomiointi voisi houkutella useampia naisia viivalle. Ja olisihan se kiva, että naisetkin viihtyisivät marathonkisoissa:)

Itse kisa meni Nooralta loistavasti. Valmistautuminen oli tehty tutulla hyvällä ja erittäin salaisella valmennusreseptillä. Nähtävästi se toimi jälleen kerran. Hyvä lähtö ja Sini Alusniemen kantaan. Sini oli kuitenkin näin Carinan poissa ollessa ehdottomasti kovin haastaja. Pyörällä liikkuvalle kellomiehelle kisa oli varsin helppo. Noora ja Sini taittoivat matkaa yhdessä ja ero taakse kasvoi nopeasti turvalliseksi. Noora joutui taipumaan Sinille vasta viimeisessä ylämäessä. Ehkä hieman teknisempi loppu olisi sopinut Nooralle paremmin, ylämäissä Sini oli eilen vahvempi (kuulemma, ei se Nooran mäkiennousu huonolta kyllä näyttänyt). Nooralle hienosti SM-hopeaa! Toinen SM-mitali tältä kaudelta, ja hyvällä meiningillä. Viime vuodesta on kehitytty aika askel. Tässä voidaan alkaa tekemään kiinnostavia kisasuunnitelmia ensi vuodelle, joku etappikisa sekaparina kiinnostaa huoltomiestä kovasti.

-Mikko

Nuuksion maratonkisa

2011-08-28T21:42:00.000+03:00

Elokuun ja koko kesän viimeinen lämmin viikonloppu on nyt takana. Käytiin ajamassa lauantaina Nuuksion pitkäjärven ympäriajon. Edellisellä kerralla kaksi vuotta sitten samainen kisa oli jäätävä kokemus. Euroopan Xterrakiertueen ja kahden laivan lattialla nukutun yön päälle jostain kumman syystä pyörä ei silloin kulkenut ja kaikenlisäksi eksyin reitiltä. Mikko otti silloin velipoikansa Jukan kanssa kaksoisvoiton miehissä.

Tänä vuonna jalka oli hyvä ja ajo vahvaa. Jäin alun lähtökiihdytyksessä syntyneen kasan taakse ja annoin muille naiskuskeille hiukkasen etumatkaa. Nostin itseni kuitenkin nopeasti toiselle sijalle ja luotin omaan kulkuun niin paljon, että uskoin kärjen olevan tavoitettavissa. Kisalenkkiä oli edelliskerrasta muutettu ja täytyy sanoa, että se oli nyt todella hieno maratonreitti. Mukavia uusia polkuja, joissa oli vauhdikkaita loivia alamäkiosuuksia sekä yllättävän teknisiä pätkiä. Pelkän perinteisen Solvallan tien ja ulkoiluväylän puurtaminen oli tällä kertaa yhdistelty juuri sopiviksi hiekkatie-, latupohja- ja polkuosuuksiksi. Liekö johtui reitin fiilistelystä vai melko kehnosta merkkauksesta, että ensimmäisen kierroksen lopussa ajoin muutaman miehen kanssa harhaan. Ajoimme noin 15 minuutin pummin. Hetken kiroamisen ja urheilujuoman nauttimisen jälkeen Pirttimäen huoltopaikalla sain koottua pääni ja jatkoin matkaa. Hätäpäissäni ajoin vielä toisen, lyhyemmän pummauksen, joka meni ihan omaan piikkiin. Kulku oli kuitenkin niin hyvää, että ajointoa riitti maaliin asti. Tuloksena neljäs sija.

Maraton sm-kisoja varten Nuuksio oli hyvää harjoitusta. Tampereella onneksi on tuttu reitti, ei eksymisen vaaraa. Mikko lähti tänään työmatkalle ja palaa vasta juuri ennen maraton sm-kisoja, joten häntä ei tulla viivalla näkemään Tampereella. Mikon voi siellä bongata reitin varrelta huoltojoukoista. Niinkuin viime kirjoituksessa mainitsin seuraava tavoite Mikolla on ajaa soolona arvostettu brittiläinen Dusk til Dawn 12h-kilpailu lokakuun alussa. Kunhan illat vain pimenevät, alkaa valoilla ajamisen harjoittelu yön läpi ajettavaa Dusk til Dawnia varten.

Tässä vielä miesten Top 10 tuolta Tsekin Xterrasta, jossa Mikko sijoittui hienosti viidenneksi. Tulokset saat suuremmiksi klikkaamalla taulukkoa.

-Noora

O-See Challenge 2011

2011-08-23T21:01:00.000+03:00

Viime viikonloppuna käytiin Zittaun kauniilla kukkuloilla vetäisemässä X-terra, joka oli myös kiertueen Euroopanmestaruuskisa. Sijoituksissa ei tullut ihan sellaista, mitä edellinen viikonloppu Tsekeistä antoi odottaa, mutta kisassa oli hyvä meininki ja kivaa. Lataus vain osui "väärään" viikonloppuun.

Keli oli kilpailupäivänä sopivan aurinkoinen 25 astetta. Perjantaina tuli muutama raju sadekuuro, minkä vuoksi radalla riitti taas kuraa... mutta sehän vain kuuluu asiaan ;). Paikalle oli saapunut yhteensä 700 triathleettia haastamaan itsensä Hocherbergin valloittamiseen. Uinti oli mukava + 1500 metriä. Mikko sai huonon lähdön, mutta ui silti rennosti neljännelle sijalle vaihtoon. Pyöräilyosuus alkoi siis noin 13 kilometrin nousulla kylästä huipulla olevalle tornille. Mikko huomasi jo alussa, etteivät jalat toimineet pitkässä kinnutuksessa ja siirtyi nautiskelemaan kilpailusta ja katselemaan paikkoja seuraavaa vuotta silmälläpitäen. Itselläni ei myöskään paras mahdollinen jalka, mutta päälle päästiin molemmat. Sen jälkeen tiesi, ettei enää tule nousuja, josta suomalainen ei pääsisi yli. Juoksu oli taas yksi selviytymistarina, joka palkittiin maalissa mahtavalla suklaa- ja omenatorttutarjoilulla, hedelmillä, kokiksella, alkoholittomalla oluella ja hieronnalla =).

O-see challengesta on kasvanut muutamassa vuodessa Euroopan ehkä paras Xterra-tapahtuma, paino sanalla tapahtuma. Toimintaa riittää kisaviikonloppuna jokalähtöön triathlonista, seinäkiipeilystä ja rantalentiksestä lähtien niin aikuisille kuin lapsillekin. Illalla on kisajuhla, jossa kuunnellaan paikallista hyvää orkesteria, katsellaan jättiscreeniltä päivän kisakuvia sekä syödään pastaa ja lättyjä. Tunnelmaa on kuin Hauhon jokamiestriathlonissa =).

Siitä puheenollen näytti Lahden maastotriathlon viime viikon keskiviikkona sujuneen hyvin ja kilpailijoita oli saapunut mukavasti viivalle. Toivottavasti ensi vuonna ehditään mekin mukaan! Harmittavaa on Joroisten maastotriathlonin peruuntuminen ensi viikonlopulta. Saatanpa mennä ajamaan korvikkeeksi Nuuksion pitkäjärven ympäriajon, kun Mikko oikein lupautui huoltojoukkoihin ;). Mikko suuntaa työmatkalle ison rapakon toiselle puolelle sunnuntaina. Minä jään treenaamaan maratonin sm-kisoja varten. Mikko on nyt siirtänyt ajatukset seuraavaan suureen haasteeseen: Brittien Dusk til Dawnin 12 tunnin yön yliajettavaan kisaan. Viime vuonna otimme sieltä parikisasta voiton. Saa nähdä pystytäänkö säilyttämään voitto uuden parin kanssa tänä vuonna ;).

-Noora

Mikko kovassa vedossa Tsekin Xterrassa

2011-08-13T17:07:00.001+03:00

Elokuussa ollaan palattu pienen harjoittelutauon jälkeen taas kisakentille. Viikolla käytiin Keinukalliolla ajamassa aluecupin kisa kisavauhtiin totutteluna. Tuntemukset olivat melko hirveät. Reitillä ei ollut palauttavia kohtia ollenkaan ja paljon jyrkähköjä paljon hapottavia nousurypistyksiä. Tässä kisatauon aikana on ollut vähän sellainen olo, että kauden paras kisavauhti on takana ja laskusuhdanne kohti syksyä on alkanut. Itsellä tätä fiilistä ei parantanut kaksi viikkoa sitten tapahtunut pannutus Silvolan tekojärven jyrkässä kalliodropissa. Menin hiukan liian kovalla itseluottamuksella kokeilemaan onneani ja tuloksena kauhea reikä jalassa ja neljä tikkiä. Viikko täytyi ottaa melko rauhassa. Tällä viikolla olen päässyt ajamaan, mutta piriformis eli pakaralihaksessa puristuksiin joutunut issias hermo on vaivannut viime sunnuntaista lähtien. Aamulla on ollut välillä vaikea nousta sängystä ylös. Harjoitteluahan ei kuitenkaan lopeteta, ennenkuin pää on kainalossa tai sängystä ei oikeasti päästä ylös ;).

Tämä lauantai kirkasti näkymiä taas huomattavasti. Mikko matkusti torstaiaamuna Berliiniin ja sieltä Tanten kanssa Tsekkeihin. Tänään siellä kilpailtiin X-terran eli maastotriathlonin maailmancupin osakilpailu. Kelit oli jälleen kohdallaan: aamulla sain viestin, että vettä tulee sen verran, että märkäpuku kannattaa vetää jo hotellilla päälle. Toivoin vain, että Tante on muistanut ottaa punaiset crocsit mukaan =). Ilmeisesti Mikon taktiikka kilpailussa oli jälleen purrut, kun viesti kertoi miehen valloittaneen viidennen sijan. Se on mahtava suoritus Xterran maailmancupissa!! On se kumma mies, kun aina se tsemppaa kisoissa ihan mielettömän hyville sijoille. Hyvä Mikko! Itsellänikin viikonloppu on mennyt mukavasti. Tänään kävin Korson XC-kisassa. Voitto tuli. Ajo tuntui yllättävän hyvälle viikon yleiseen olotilaan nähden. Olen alkanut pitää Vierumäen kisalenkistä... johtunee siitä, että linjat kivien välistä ovat alkaneet löytyä.

Tämä päivä antoi hyvät asetelmat ensi viikon lauantain Saksan Xterran Euroopan mestaruuskisoihin. Siellä on Mikolle mieluisa kisareitti ja matkat: enemmän pyörää ja vähän vähemmän juoksua. Jos vain palautuminen onnistuu, välinerikoilta vältytään ja on vähän tuuria matkassa, eiköhän sielläkin saada hyvä sijoitus aikaiseksi. Itse lähden tavoittelemaan ensimmäistä kolmen tunnin alitusta kisa-ajassa.

-Noora

Kisaseloste ja tulokset TÄSTÄ

Vapaa kotiviikonloppu

2011-07-27T21:53:00.000+03:00

Viime viikonloppu oli yksi tämän kesän kohokohdista: oltiin ensimmäistä kertaa uudessa kodissa koko viikonloppu ilman mitään kisareissuja. Se on luksusta se! Ihan kuin olisi ollut viikon lomalla, kun sai kunnolla rentoutua. Lauantaina tehtiin lämpimän päivän yhdistelmätreeni. Uinti vantaanjoessa, maastopyöräilyä Paloheinän metsissä ja juoksua Tammiston kauniissa tammistossa. Yhdistelmätreenejä on ollut hieno tehdä, kun ei ole tarvinnut lähteä raahaamaan tavaroita Kuusijärvelle, vaan on voinut kaikki lajit suorittaa omasta kotipihasta. Sekin on luksusta. Sunnuntaina vietettiin koko päivä pyörien päällä hyvässä seurassa.

Kovien yhdistelmätreenien määrä on nyt lisääntynyt treeniohjelmassa, koska katseet on xc:n Sm-kisojen jälkeen siirretty seuraavaan koetukseen: Xterran Euroopan mestaruuskilpailuihin, jotka käydään Etelä-Saksassa. Zittaun maastot ovat meille ennestään tutut. Olemme jo parina vuonna kilpailleet siellä, Mikko varsin hyvällä menestyksellä kaiken lisäksi. Matka Zittauhun on muodostunut perinteeksi. Joka vuosi olemme ottaneet Tante Piiun Berliinistä kyytiin ja ajaneet viettämään "rentouttavaa" kisaviikonloppua, joka on ollut joko äärimmäisen kylmä ja sateinen, tai sitten helteinen. Viime vuonna sateet vesittivät koko kilpailun järjestämisen, koska Zittau oli pahimmalla tulva-alueella. Vietimme viikonlopun Berliinin tukikohdassa ja keskuspuistossa maastopyöräillen. Tänä vuonna pitäisi laskujen mukaan olla luvassa superhellettä, joten crocsin kumisaappaita ei todennäköisesti tarvitse pakata mukaan ;).

Ennen 20.8 Em-kisoja on vielä muutamat valmistavat kilpailut edessä. Tänä sunnuntaina Mikko ajaa Kuusankosella maratoncupin kisan. Minä vietän koko viikonlopun rennosti mökkeillen. Kerrankin maltan mieleni kilpailuista =). Mikko lentää Berliiniin 11.8 ja käy Tsekin Xterrassa verryttelemässä Em-kisoja varten. Minä olen vielä viikon Suomessa ja ajan oman seuran Xc-cupin kilpailun Korsossa 13.8. Torstaina 18.8 matkaamme Berliinistä Zittauhun tutustumaan kisareitteihin ja valmistautumaan H-hetkeen.

-Noora

Perhejuhlaa XC:n SM-kisoissa

2011-07-17T21:14:00.003+03:00

Aivan mieletön päivä Hyvinkäällä takana. Mikolla ja velipoika Jukalla 7-kierrosta ja minulla ja Jukan tytöllä Sonjalla 5 kierrosta tiukkaa kisaa. Kaikki Suomen parhaat miehet ja naiset olivat saapuneet viivalle kilpailemaan SM-mitaleista. Kilpailuun valmistautuminen Korson XC-cupissa onnistui Mikolta ja minulta hyvin. Loppu on historiaa! Molemmissa sarjoissa startattiin kovaa (miehissä lähinnä Rossin toimesta. Edit: Mikko). Kerron tässä nyt ensin naisten kilpailun etenemisen ja Mikko kirjoittaa miesten kilpailun kulun minun jälkeeni.

Ensimmäiselle polulle mentiin järjestyksessä Carina Kirssi, Paula Oksman, Sonja ja minä. Ensimmäisen polun päässä Sonjan kanssa ohitimme Paulan ja säntäsimme Carinan perään. Carina ajoi 10-20 metriä edellämme pikkuhiljaa irtautuen kauemmaksi. Ensimmäisen kierroksen ensimmäinen lenkki oli minulle erittäin hapokasta ja mietin, mitähän tästä tulee. Päätin kuitenkin, ettei Sonjan perästä ole tippumista. Teknisillä polkuosuuksilla huomasin olevani vahva. 3/4 osaa ensimmäisestä kierroksesta oli kierretty, kun Sonja teki ajovirheen ja onnistuin Pääsemään häneltä karkuun. Jatkoin omaa tiukkaa vauhtiani ja ajattelin vain Mikon sanoja ennen kilpailua: "Ajovirheitä ei saa tulla" (Sujuva ajo on kaiken perusta. Edit: Mikko). Sen mukaan ajoin. Aina vaikean kohdan tullessa hieman hölläten vauhtia, jotta jaksan puristaa puhtaasti tekniset osuudet. Erot taakse ja eteen kasvoi tasaisesti ja lopulta vakiintui. Viimeiset kaksi kierrosta jännitti aivan hirveästi, säilyykö vauhti ja ajotekniikka hyvällä tasolla. Säilyi ja lopussa sai tuulettaa! =) Sonja oli upeasti kolmas. Team Vastarannan kaksi ensimmäistä mitalia saavutettu.

-Noora

Enpä olisi uskonut, että tulee tällainen perheviikonloppu. Lauantaina oli todella mukava nähdä pitkästä aikaa sekä Jukkaa että Sonjaa, mutta myös Riikka ja Berttiä. Oltiin porukalla kiertelee SM-rataa ja itselleni oli hyvä tunne. Odotin kilpailua innolla, sillä tiesin, että voin ihan hyvin ajaa loisto kisan ja olla sijoilla 5-10. ...mutta jos kaikki sujuu, on myös mitali mahdollinen. Pyrin ajamaan omaa vauhtia, teknisesti puhtaasti. Jussi Rossin alkuvauhti yllätti kyllä täysin. Kaveri oli tullut latingissa kisoihin. Olisi pitänyt arvata siinä vaiheessa, kun kaveri kiristi 20 min ennen kisaa satulatolpan pultin rikki... Uskoin kuitenkin koko ajan, että hän tulee selkä edellä vielä vastaa (Ei tosin meinannut tulla). Jukka meni odotetusti menojaan keulilla. 2 kierrosta maaliin olin vielä puolitoista minuuttia perässä Rossia. Löin kuitenkin Kangaskokon kanssa kaasua. Kangaskokko hyytyi lopulta. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä olin lähes varma, että nousen toiseksi, jos pidän paketin kasassa. Intoa ei ollenkaan laskenut se, että tiesin Nooran ottaneen jo naisissa hopeaa ja sen lisäksi se, että nyt voi olla vika mahdollisuus ottaa Jukan kanssa kaksoisvoitto miehissä (ja kylläkin samalla eka... :). Ei näitä paikkoja liikaa ole tarjoilla. Oli kyllä hieno tunne vetää toisena maaliin! Jukka miesten ykkönen, meikä kakkonen, Noora naisten kakkonen ja Sonja kolmonen. Huh huh.

Pakko kyllä hehkuttaa hieman Nooran ajoa. Tyttö on ottanut muutamassa vuodessa MTB:n aika hyvin haltuun. Viime aikoina olen lenkillä lähinnä pyöritelly päätäni, kun olen vienyt häntä "sieltä vaikeammasta kohdasta" ja tyttö tulee perässä! Lenkillä on myös pelottavasti yleistyneet tilanteet, jolloin Mikko juoksee ja Noora ajaa. Teki mieli melkein olla tänään itte ajamatta ja kattella vain naisten kisa:) Aika likka.

-Mikko

Tahkoamiset

2011-07-07T21:04:00.000+03:00

Tahko oli mahtava kokemus! Molempien kisat menivät hyvin, vaikka lähdimmekin näin jälkikäteen ajateltuna soitellen sotaan: Ei mitään hajua, mitä on tulossa ja valmistautuminenkaan ei ehkä kaikkein optimaalisin. Molempien valmistautuminen jäi hiukan muuttokiireiden ja kesänuhan jalkoihin. Onneksi henkisellä puolella tehty valmistautuminen pelasti. Mikko oli 120 km kilpailussa kolmas ja minä 60 kilometrillä toinen. Täytyy myöntää, että reitti yllätti teknisyydessään täysin. Ensimmäisen kolmentoista kilometrin jälkeen polut ja nousut alkoivat. Mukavia singeltrackeja, pitkiä nousuosuuksia latupohjia ja välillä vaativampia polkuja pitkin sekä erittäin teknisiä, kovavauhtisia ja pitkiä laskuja. Kyllä kelpasi! Olosuhteet olivat rankat. Ensimmäisessä kinahmin nousussa mietin, koska viimeksi olisin hikoillut niin paljon: naamasta valui vettä kuin suihkussa olisi ollut. Onneksi meillä oli hyvä ja tehokas huoltotiimi antamassa juomaa matkan varrella =), kiitoksia vain! Ensi vuonna uudestaan.

Seuraavaksi alkaa valmistautuminen 17.7 Hyvinkäällä järjestettävään XC:n Sm-kilpaluun. Sitä ennen ensi tiistaina käydään rykäsemässä valmistavana harjoituksena Korson Bianchi-cup Vierumäellä. Hienoja valmistavia treenejä pystyy tekemään nykyään kotiovelta, kun töiden jälkeen jynssää paloheinän täyttömäkeä ylösalas, sitten kotiin ja lenkkarit jalkaan, vähän juoksua, kengät pusikkoon piiloon ja vantaanjoessa hyvä uintitreeni. Uinnin jälkeen lenkkarit pusikosta jalkaan ja hölkäten 5 min takaisin kotiin. Aiai, se on nannaa kuumina kesäpäivinä =) !

-Noora

Valmistautuminen Tahkolle

2011-06-29T21:09:00.000+03:00

Muuton jälkeen olemme Mikon kanssa molemmat siirtyneet työmatkaurheilijoiksi. Nykyään aamuharjoitus starttaa viimeistään kello seitsemältä ja on yleensä noin 30min-1h pitkä. Iltapäiväreeni alkaa työpäivän jälkeen neljän ja viiden välillä. Iltapäivällä tulee liikuttua enemmän tai vähemmän. Maanantaina itselle tuli esimerkiksi 2h 40 min maastopyöräilyä ja eilen 1h 30min rullahiihtoa. Mikon työmatka on (niinkuin ne, ketkä facebookista näkevät Mikon muuvipäivitykset tietävät) noin 20 minuuttia maastopyörällä. Omani vaihtelee lajista riippuen 35 minuutin ja vajaan puolentoista tunnin välillä. Työmatka on kiva käyttää urheiluun. Siistiä, kun voi mennä vehreää keskuspuistoa pitkin hyvää hiekkatietä ja mukavia polkuja koko matkan ilman yhtäkään asvalttipätkää ja autotieristeystä. Lisäksi laiskoinakin arkipäivinä tulee vähintään reilu tunti urheiltua, eikä vain maattua sohvalla töiden jälkeen. Suosittelen!

Perinteisen kolea juhannuskin meni jo ja päivät vaan lyhenee. Aaton kunniaksi lähdimme Nokialta tamppaamaan kohti Vammalaa. Tavoitteena oli hölkötellä E6-vaellusreittiä niin pitkälle kuin jaksaa, yöpyä ja aamulla muutamassa tunnissa päästä perille mummulaan. Maisemat olivat reitillä hienoja. tarkoitus ei ollut alunperin juosta kuin alamäet, mutta vaihteleva maasto ja paikoittain upeat polut veivät voiton. Neljän tunnin kohdalla olisin vielä ollut valmis jatkamaan Lissaboniin asti =). Matka taittui ripeästi ja kahdeksan tunnin jälkeen olimme jo taivaltaneet noin 55-60 kilometriä. Viimeinen tunnin harhailu metsässä kostautui pahoina rakkoina ja kipeytyneinä lonkkina. Pastan syönnin jälkeen uni maittoi hyvin koko yön. Aamulla jouduttiin toteamaan rakot ja lonkkavaivat sen verran pahoiksi, että kävelimme hieman reilun tunnin, kunnes paikalle hälytetty raakkiauto löysi meidät ja poimi kyytiin. Loppupäivä sujui syödessä ja saunoessa hyvässä seurassa. Sunnuntaina jalkojen toivuttua lähdimme tekemään kovistakin kovinta harjoitusta, niin kutsuttua Tosi Jätkän Koetusta. Rullasuksilla härmälästä mustaan vuoreen, siellä hiekkakuopan reunaa ylös täysillä ja sitten takaisin. Huh!

Viime päivät Mikko on huoltanut tiiviisti pyörää Tahkoa varten. Suurinta päänvaivaa on aiheuttanut ajaako vain yhdellä eturattaalla, vaiko useammalla. Siinä pyörän osat saivat kyytiä, kun Mikko pyrki lopulliseen ratkaisuun =). Eilen laitettiin renkaat kuntoon ja tänään on tehty jo henkisiä harjoituksia. Perjantaina kello 14.15, kun saan leimata itseni ulos valtion tutkimuslaitoksesta, lähdemme kohti Kuopiota ja majapaikkaa Lapinlahdella, missä toivottavasti muurinpohjapannu on jo kuumana ;). Lauantaina sitten aurinko paistaa ja hiki virtaa. Pääsen ensimmäistä kertaa ajamaan uuden seuran, Korson Kaiun, väreissä kisaa, jes!

Tahkolla nähdään!

-Noora

Kesäkuu

2011-06-10T11:06:00.000+03:00

Mosambikin lomamatkan takia blogikirjoittelussa tuli pieni viive, mutta nyt olen kotiutunut ja loma jatkuu. Mosambik on hieno maa! Matkaa ennen iskenyt vatsatauti, joka tarttui myös Mikkoon, heikensi matkan alussa suunniteltuja juoksulenkkejä ja matkan loppupuolella taas flunssa söi lenkkikilometrejä, mutta tulinpahan kerrankin terveenä kotiin. Pieni sairastelu ei pilannut lomafiilistä.

Mikolla vatsatauti kevensi olon Rajamäen maratoncupin aloitukseen. Olotilaan ja valmistautumiseen nähden maraton kulki Mikolla yllättävän hyvin. Myös Korson maratoonissa Mikolta nähtiin hyvää ajoa. Maratoonien väliin mahtui toukokuussa Mellunmäen aluecupin kilpailu, jossa rata oli tänä vuonna erityisen raskas iltakilpailuun. Kesäkuu tulee kilpailuiden suhteen olemaan hiljaista. Alunperin tarkoituksena oli osallistua Seinäjoella maastotriathlonin SM-kilpailuun. Muutto uuteen kotiin sattuu kuitenkin juuri samalle viikonlopulle. Tällä kertaa priorisoimme muuton etusijalle. Kesäkuussa molemmat ajamme vain Leppävaaran aluecupin osakilpailun, koska muuttoviikonlopun jälkeen Tahkon kilpailu 3.7 on jo sen verran lähellä, että Mikko on jo aloittanut henkisen valmistautumisen viimeistelyn =). Siksi muita kisoja ei nyt kesäkuuhun mahdu.

Harjoituspuolella Touko-kesäkuun vaihde on Mikolla ollut määrällisesti kovin. Aurinkoiset päivät ja kuiva metsä on vetänyt poluille maastopyörän selässä. Viime sunnuntaina kävimme ensin ajamassa polkuja 4,5 tuntia. Illalla teki vielä mieli lähteä Hyrylään syömään siskoni lakkiaisista ylijäänyttä täytekakkua. Koska keli oli lämmin menimme pyörillä. Kakunkulutuslenkistä tuli illalle vielä 2,5 tuntia pyörittelyä. Juoksutreenit ovat olleet enimmäkseen rauhallista hölkkäilyä ja poluista nauttimista Salomonin trail running -lenkeillä. Avovesiuintikausi on myös avattu Kuusijärven rykäisyssä. Mikon harjoituksia voi nykyään käydä seuraamassa Suunnon Moves countista .

Ensi viikko menee siis muuttopuuhissa. Juhannukseksi suunnitteilla on kahden päivän sporttinen noin 60 km vaellus ja saunomista =). Sen jälkeen ajatukset suunnataan Tahkon 120 km tapahtumaan.

-Noora

Toukokuu

2011-05-10T20:14:00.002+03:00

Pyöräilykausi Suomessa on käynnistynyt ja Mikko on käynyt harjoittelemassa kilvan ajoa kertaalleen eläintarhan viikkokisassa. Mikko ajoi tuon kisan uudella 29erilla ja jäykällä keulalla. jäykkä keula toimi kisassa hyvin, mutta miehen kunto on vielä vajaa. Onneksi Tahkon 120 kilometriin on vielä aikaa.

Kävimme viime viikonloppuna Karjaalla seikkailukisassa nauttimassa aurinkoisesta päivästä. Kiva oli seikkailla ja pojilla varsinkin jäi opettelemista ensi kertaa varten... Esimerkiksi reittikirjaan tutustumisen tärkeys tuli tunnelirastilla selväksi =D. Tytöille jäi hiottavaa kisataktiikan suhteen. Talviturkit tuli heitettyä ihan huomaamatta pois. Hauskaa oli! Äitienpäivä meni palautellessa.

Mikolla alkaa vajaan kolmen viikon kova harjoitusjakso, kun allekirjoittanut lähtee lomamatkalle Afrikkaan. Viime kerralla, kun olin poissa pidemmän aikaa kotoa Mikko taisi laihtua viisi kiloa. Mies söi kuukauden pelkkää porkkana-kaaliraastetta. Saa nähdä mitä tällä kertaa tapahtuu. Joka tapauksessa maratoncup alkaa ensi viikonloppuna Rajamäellä. Siellä Mikko aloittaa henkisesti kisakautensa. Kesän kisaohjelma on Tahkoa lukuunottamatta hieman auki, koska omat työkuvioni tälle kesälle eivät ole vielä selvinneet. Elokuussa suunnitelmissa on mennä ainakin X-terran Euroopan mestaruuskilpailuihin Saksan Zittauhun. Sen lisäksi Mikko haaveilee maastopyöräetappikisasta Tsekeissä, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.

-N

Helpotus

2011-04-17T11:14:00.003+03:00

Kuopion hiihdon sm-kilpailuiden jälkeen on ollut kiireistä, mutta nyt vihdoin helpottaa: Gradu on palautettu ja lopputentti toivottavasti hyväksyttävästi suoritettu. Voin taas palata ylläpitämään tätä blogia. Sen verran voisin kommentoida sm-hiihtoja, joissa Mikko oli huoltajan ja miesten kakkosjoukkueen varahiihtäjänä, että ei ollut kolmelle kympille paras jalka. Oli vahvan mäkinousijan painajaispäivä niin sanotusti. Mutta uusia kisoja tulee taas ensi talvena ja tästäkin talvesta jäi hyviä suorituksia takataskuun.

Mikon juoksuharjoittelumäärä on noussut taivaisiin huhtikuun aikana. Mies on joka aamu herännyt kukonlaulun aikaan ja lähtenyt hölkälle. Tällaista ei ole koko seurusteluaikanamme tapahtunut! Tehoharjoituksena Mikko on kuluttanut Herttoniemen portaita ahkerasti. Liekö juoksuinnostukseen syynä aurinkoiset ja valoisat aamut, vaiko Salomonin kengät ja Fitlinen juomat. Isot miehethän eivät juo mitään terveellisiä juomia, mutta sen verran Mikollakin kateus ja kiinnostus iski, kun paperia vaille valmis ravitsemustieteilijä alkoi niitä hörppimään (nim. en yhtään ole ylpeä valmistumisestani ;)). Juomista voi kysellä lisää allekirjoittaneelta. Käy myös katsomassa Salomon running Suomi Facebookista. Mikko päivittelee sinne juoksulenkkejään.

Lumet ovat Helsingissä melko hyvin pyöräteiltä sulaneet ja olemme päässeet tekemään pitkiä maantielenkkejä maastopyörillä. Täytyy kiittää Helsingin kaupungin huoltomiehiä taas ripeästä toiminnasta pyöräteiden harjaamisen suhteen. Tiet ovat olleet puhtaina viime vuosina jo heti viikko lumien sulamisen jälkeen. Maastopyörillä olemme ajaneet, koska maantiepyörät myimme viime syksynä pois. Yritämme tulla toimeen pelkillä maastopyörillä. Maantiepyörä kuume olisi kyllä kova. Mikko kaivoi maantierassia kaukaisesti muistuttavan "Rotan" Tampereelta pahimpien pölykelien pyöräksi. Rotta on maastopyörä, joka viime viikolla täytti 10 vuotta. Rotan synttäreitä juhlittiin Keravan kulmakonditoriossa voisilmäpullalla ja kaakaolla =). Uusi Niner maastopyörä saa vielä odottaa parempia kelejä parvekkeella.

Mikko on aloittanut uintiharjoitukset railakkaalla tavalla. Kymmenen kerran kortti Itäkeskuksen uimahalliin on hankittu ja kilsoja kauhottu oikein urakalla. Hyvä Mikko! Uinnin aloittaminen oli tänä vuonna helpompaa kuin viime vuonna, koska väliä hiihtokauteen ei tullut ja kädet olivat sen vuoksi hyvässä kunnossa.

Maastomarathonin ensimmäinen osakilpailu Rajamäellä häämöttää jo kuukauden päästä. Sitä ennen Mikolla on vielä huoltohommia edessä: Koko talven toistelin, että koska takana on pitkä kisakausi ja viime kesänä kilpailin taas liikaa, niin tänä keväänä en mene kisoihin. Siksipä osallistun Terhi Pollarin kanssa Multisport cupin ensimmäiseen osakilpailuun 7.5 Karjaalla =).

-Noora

Pirkan hiihto 45 km vapaalla

2011-03-09T22:41:00.000+02:00

Viime sunnuntaina starttasimme molemmat puoli pirkkaan. Olemme molemmat hiihtäneet sen kerran aikaisemmin vuonna 2009. Silloin Mikko oli 5 minuuttia minua nopeampi. Mikolla on myös yksi kunniakas suoritus täydeltä 90 km matkalta perinteisellä tyylillä (aika: 4h 50 min) vuodelta 2005. Pirkan hiihto on kokonaisuudessaan hieno tapahtuma, missä pääsee koettamaan kuntoaan, nauttimaan hiihdosta ja törmäilemään tuttuihin ihmisiin. Tänä vuonna sääkin oli mitä mahtavin: -2 pakkasta ja aurinkoista =).

Tänä vuonna Mikon tavoitteena oli tehdä hyvä vauhtikestävyysharjoitus ja seurata naishiihtoa. Naisten sarjaan saapui tänä vuonna mukavasti kansallisia kilpahiihtäjiä viivalle. Ennakko-odotuksena oli hyvää vuorovetoa naisletkassa, jota Mikon oli tarkoitus lähteä peesaamaan. Itselläni ei ollut paras mahdollinen olo lähteä hiihtämään pitkää matkaa. Viikko oli gradunteon osalta jälleen raskas ja edellisten viikonloppujen kisat hiukan painoivat myös kropassa.

Kisan lähtö oli melkoista sähellystä, koska suuri joukko täysmatkalaisia oli ehtinyt ohittaa puolimatkan ennen puolikkaan starttia. Ensimmäiset kilometrit ennen juoksuosuutta olivat melko katastrofaalista ohittelua ja naisten kärkiletkaan pääsi puikahtamaan kolme hiihtäjää, itseni mukaan lukien. Juoksuosuuden alussa joku mies astui sauvani päälle ja sompa irtosi sauvasta. Mikko urhoollisesti juoksi edeltä ilmoittamaan huoltojoukoillemme, että uutta sauvaa tarvitaan. Vaihto sujui onneksi hyvin, mutta jouduin hiukan kiristämään juoksuvauhtia, etteivät muut tytöt karanneet heti kättelyssä. Ongelmat jatkuivat muutama kilometri eteenpäin, kun ohitustilanteessa täysimatkalainen kamppasi minut. Kesti hetki ennen kun sain välineeni taas järjestykseen ja jouduin jälleen hiihtämään hiukan reipasta, että pääsin takaisin letkaan. Muutamat nykäisyt eivät sinänsä olisi haitanneet, mutta hiihdosta teki melko rankkaa, että sukseni ei ollut kovinkaan luistava verrattuna kilpasiskojen kapuloihin. Sinnittelin kuitenkin porukassa aina 35 kilometriin asti, jolloin kilpailun voittaja iski irti. Jostain ihmeestä löysin itsestäni vielä voimia lähteä täysin toivottomaan takaa-ajoon, minkä ansiosta sain tiputettua kilpailun kolmannen naisen kyydistäni. Selvisin lopulta 20 sekunnin turvin toisena maaliin. Hopea tuntui kaikkien kisan kommellusten jälkeen hyvältä! Kaiken lisäksi palkinnoksi sain uudet sauvat rikkoutuneiden tilalle =). Mikko saapui maaliin hiukan jälkeeni. Mikolle tuli hyvä harjoituspäivä. Aikaa kului noin 2h 15 min.

Ensi lauantaina tarkoituksena on tehdä hiihtovaellus kotiovelta Nuuksioon, yöpyä Haukkalammella ja hiihtää sunnuntaina takaisin kotiin. Töiden puolesta ohjelma hiukan kiristyy, sillä Mikolla on tutkimustöiden ohella opetusta viimeisessä periodissa. Seuraavilla viikoilla Mikon harjoittelussa tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon pyörä- ja juoksulenkkejä alle. Maaliskuun loppu ja huhtikuun alku tulee olemaan keleiltään haastava, kun ilmat lämpenevät ja polut metsässä pehmenevät. Toisaalta luvassa on myös hienoja aurinkoisia päiviä.

-Noora

Kevättä ilmassa

2011-02-27T20:47:00.002+02:00

Mikon blogikirjoittelu tunnetusti hiipuu aina lokakuun jälkeen Mikon käydessä talviunille. Tämän vuoden puolella kuulumisten päivitys blogille on ollut ala-arvoista. Senpä vuoksi tyttöystävän on otettava ohjat haltuun ja alettava raportoimaan miehensä tekemisistä tänne säännöllisesti =) .

Dusk till Dawnin jälkeen Mikon maastopyöräilyt jatkuivat melko hyvällä mallilla aina marraskuulle asti, kunnes ensilumet satoivat maahan. Exposuren tehokkaat pyörävalot pitivät Mikon lenkki-intoa yllä jopa syksyn pimeät kaatosadeillat. Marraskuu meni hengähtäessä ja hiihto- sekä saliharjoittelua aloitellessa.

Joulukuun alussa Mikolla jäi tänä vuonna perinteinen, hyvä viikon harjoitusleiri Ylläksellä väliin opetustöiden takia. Lähdin siis yksin Vantaan hiihtoseuran porukan kanssa nauttimaan Ylläksen maastoista. Viikko kului mukavasti ja harjoitustunteja ja lenkkikilometrejä kertyi hyvin. Tämä talvi on hiihtoharjoittelun puolesta ollut toki muutenkin erittäin antoisa Helsingin hiihtäjälle =).

Joulun vietimme tällä kertaa Tuusulassa. Vuoden vaihteen kruunasi pitkä umpihankihiihtolenkki Kuusijärvi-Kerava -aksellla ja sen päälle kunnon savusauna avantouinnilla höystettynä. Savusauna ja avantouintikausi lähti meillä hyvin käyntiin, mutta valitettavasti Kuusijärven mahtava avantosauna kärähti ja saunareissut jäivät sen myötä. Saimme kunnian olla toisiksi viimeiset savusaunasta lähteneet henkilöt.

Tammikuussa Mikon harjoittelu eteni hiihdon merkeissä. Joka ilta kävimme vakiaikaan klo 18-20 Paloheinässä lenkillä, vaikka Mikolla työt ja itsellä gradunteko painaa päälle. Viikonloppuisin Mikko teki hyviä pitkiä hiihtoharjoituksia. Avasipa Mikko kisakaudenkin starttaamalla maakuntaviestissä Vantaan hiihtoseuran kakkosjoukkueessa. Joukkue sijoittui hienosti kolmanneksi. Itse hiihdin kultaa ottaneessa VHS:n ykkösjoukkueessa. Tammi-helmikuussa kisailin melko tiiviisti. Tammikuun kohokohta oli hyvin mennyt Vöyrin yhdistelmähiihto, jossa sijoitukseni 26. Vapaan osuuden 16. nopein aika lämmitti mieltä.

Helmikuu on ollut kovien pakkasten aikaa, minkä vuoksi Mikon harjoittelu on hieman keventynyt. Ohjelmaan on otettu kovat juoksuvedot matolla sekä rauhallisemmat juoksulenkit metsäpoluilla. Mikko leiritti Velo8 -pyörätiimin kanssa Pajulahdessa yhden viikonlopun helmikuun alussa. Kahden ja puolen päivän ohjelmaan oli sisällytetty kohtuullisesti ohjelmaa vanhoille miehille: kuntopiiriä, sählyä, pyöräilyä sekä hiihtoa. 19.2 Osallistuimme Peloton ski marathonille Jämijärvellä. Aurinkoisessa pakkaspäivässä oli hieno hiihtää, mutta molemmat jouduimme toteamaan, että tasatyöntöä pitäisi harjoitella lisää, jotta matkasta voisi nauttia enemmän. Kisa oli rankka, mutta selviydyimme kunnialla maaliin. Oma sijoitukseni oli 2. Seuraavana päivänä kiersimme vielä Pinsiön 35 km kierroksen, josta erityisesti jäi mieleen Pauli Vastarannan sitkeä suoritus =).

Kun pakkaset tästä laskevat, Mikko aloittaa maastopyöräharjoittelun tosissaan, mikä tarkoittaa, että hiihtoharjoittelu tulee jäämään vähemmälle. Tosin ennen sitä käymme vielä hiihtämässä puoli pirkan vapaalla tyylillä. Itse kävin tässä välissä hiihtämässä Finlandia-hiihdon 50 km vapaalla. Kisa meni loistavasti ja voitto saatiin kotiin! Tarkemmat kommentit kisasta Finlandia-hiihdon kotisivuilla. Seuraavaksi kuulumisia luvassa Pirkan hiihdon jälkeen.

-Noora

Dusk til Dawn 12h MTB Thetford UK

2010-10-05T09:18:00.001+03:00

Lyhyesti:

Noora Kanerva ja Mikko Vastaranta (Peloton-Podiumkiss-Exposure-Torq-Finland) voittivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ajetun brittien endurance-mtb kauden finaalin Dusk til Dawnin (D2D). Noora ja Mikko ajoivat sekaparisarjassa. Kilpailun kesto oli 12h. Tällaiset endurance-kisat ovat briteissä suosittuja. D2D:ssä oli järjestäjien maksimimäärä osallistujia eli pyöreät 1000. Startti tapahtui pimeässä klo 20:00 illalla ja maaliin saavuttiin aamuhämärän väistyttyä. Kilpailusta erittäin raskaan teki kova vesisade, joka muutti radan todella kuraiseksi.

Koko tarina:

"Saankohan ajaa tarpeeksi kierroksia?" -Noora Kanerva 2.10.2010

Charlie: "Hei lähdettekö lokakuussa ajamaan 12h tunnin MTB-kisaa yöllä Lontoon lähelle? Mä hoidan kaiken, jos järkkäätte itsenne Stanstediin"
Mikko: "No Noora, lähedetäänkö?"
Noora: (Kolmen sekunnin miettiminen) "Me tullaan!"

Dusk til Dowm - 12 tuntia - 12 mailin rata - Brittien MTB endurance puolen kauden finaali. Kisaan kutsuu mukaan mysteerinen Charlie, jolle nyt vain satuttiin lainaamaan takakiekko Tsekin Xterrassa. Oltiin heti lähdössä. Pelkkien britti MTB-lehtien luku sai riittää. Mennään katsomaan, mikä meininki. Nyt kisan jälkeen olen kotona väsyneenä (Nooraa ei väsytä), mutte voin sanoa, että kannatti käydä. ...ja suosittelen muillekin. Hommat on siellä aika hyvin hoidossa.

Lensimme perjantaina Stanstediin, jossa Charlie ja VW California olivat vastassa. Charlie on todellinen maastopyörähippi, joka tuntuu elävän lähes täysin asuntoautopakustaan. Ajoimme Thetfordin ja otimme B&B majoituksen. Kisa alkoi vasta lauantai iltana kello 20:00, mutta olimme kisapaikalla jo yhdentoista maissa (etäisyys Stanstedista n. 1h 30min). Päivä oli aurinkoinen ja väkeä oli paljon pystyttelemässä leirejä. Muutimme Californian tukikohdaksemme. Päivällä kävimme myös kiertämässä reitin, 12 mailia hienoja mutkittelevia polkuja. Suuressa osissa mutkia olivat pienet kallistukset, joten vauhtia oli mahtava pitää yllä. Ajattelimme, että rata on todella mahtava pimeässä ajoa varten.

Illansuussa väkeä alkoi kerääntyä todenteolla. Kisassa oli mukana tuo maksimimäärä osallistujia eli 1000. Startti oli upea, sillä täysin pimeässä valtava massa ryntää poluille. Valoa oli paljon. Ajoimme Nooran kanssa koko ajan käyttäen valoina Exposuren Diabloa kypärässä ja Exposuren Maxx-D:tä tangossa. Ja kyllä poluilla nauratti. Pimeässä ajo on vaan niin oma juttunsa. Jo ensimmäisen kierroksen aikana alkoi kuitenkin kova sade. Ajoin ekat kaksi kierrosta (1 h 34 min) ja sitten lähetin Nooran omalle kierrokselleen. Varoittelin Noora kuraisesta radasta, mutta tytöllä on homma halussa. Hän hoiti osuutensa hienosti (1h 3min). Seuraavat kaksi kierrosta olivat taas minun ja ne olivat mustia. Minulla kesti niihin yhteensä 2h 15 min!!!! Varsinaisesti en ollut edes puhki, mutta rata oli muuttunut todelliseksi mutapainiksi. Kierrosten välissä söimme, istuimme Exposuren-teltassa lämmittimen edessä, kaverit hoiti lamput kuntoon, Charlie pesi pyöriä jne. ...eli aivan mieletön huolto!

Yö meni nopeasti. Ajoin viimeisen kierrokseni 1h 22min ja lähetin Nooran vielä viimeiselle kierrokselle. Oloani helpotti, että Charlie lähti vielä mukaan. Charlien oli siis tarkoitus ajaa soolona (tai niinhän ajoikin, mutta piti varsin pitkän huoltotauon...), mutta soolokavereille keli oli mieletön. Noora ajoi kilpailun viimeisen kierroksensa 1h 19 min eli 3 minuuttia minua lujempaa! Tästähän en ole "kuullut" kisan jälkeen:) Olisin ehtinyt vielä lähteä ajamaan yhtä kierrosta, mutta kisa oli jo ratkennut eduksemme, joten jäin nauttimaan voittotunnelimista. Mieletön kisa!

Isot kiitokset vielä Charlielle, Rorylle ja Johnille, jotka huolsivat meitä koko ajan. Oli niin mahtavaa päästä mukaan tähän pitkien kisojen meininkiin, kun oli koko ajan osaavaporukka ympärillä. Mahtava kokemus! Ensi vuonna uudestaan. Jos kiinnostusta, niin Charlien kanssa voidaan järkkäillä pakettimatkaa. 12-tunnin kisat jyrää! Mitenköhän 24h? ;)

Kuvia:

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118118

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118119

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118120

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118126

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118149

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118150

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118195

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118196

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118197

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118198

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118220

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118221

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118222

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118358

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118481

http://joolzedymond.com/photocart/index.php?do=photocart&viewImage=118482

http://www.joolzedymond.com/joolzeD/D2D2010.html

http://www.timelaps.co.uk/results.aspx

http://www.thetfordmtbracing.com/

Xterra Sveitsi

2010-09-19T21:42:00.000+03:00

Genevejärven rannalla Prangingsin kylässä kisattiin 11.9 tämän vuoden viimeinen euroopassa käytävä Xterra. Kisa oli ensimmäinen kyseisten järjestäjien järjestämä. Uinti oli kerrankin oikean mittainen eli 1500 m. Uin rennosti kärjen tuntumassa. Pyöräosuuden spesiaalina oli useita joen ylityksiä ja myös pitkät pätkät pyörän talutusta joessa. Ei kiva. Muuten reitti oli suhteellisen tasainen ja vauhdikas. Ajoin käytännössä koko ajan kilpailun kakkosen Yeray Luxemin kanssa. Marceau puski reilun minuutin päässä kärjessä. Pyörän jälkeen olin taas ihan puhki. Ensimmäiset 3-4km juoksua olivat todella vaikeat. Juoksureitti oli vielä lähes kokonaan "maastoa". Ei mitään mäkiä, mutta koko ajan epätasaista peltoa tai sitten polkua. Maalissa olin 8. Nyt on Xterra-kausi pulkassa:)

Yleinen kisaraportti: KLIK KLIK

Lyhyesti

2010-09-06T17:19:00.001+03:00

Alkukauden maantiekisat

"Ei sitä tykittelyä kukaan kestä. Spurtti ja sitten taas kampisuoraksi. Not nice"

Rajamäki MTB marathon

"Tervetullut uusi kisa mukavalla radalla. Hienoa, että pääkaupunkiseudulle saatiin tällainen alkukauden maratooni. Tässä on potentiaalia. Oma sijoitus 2. Noora voitti naiset."

Korso MTB marathon

"Klassikko, oma sijoitus 3."

XC-kisat

"Nää hakee paikkaansa tällä hetkellä pahasti. Paloheinässä hyvä rata. Muilla radoilla olisi kaivannut jotain all-mountain pyörää. Monella radalla hienoja kohtia, mutta ne puuroutuu pahasti siihen jatkuvaan tärinään. KUKAAN ei halua ajaa koko kisaa kivikossa tai juurakossa. Toivottavasti ensi vuodeksi hieman vaihtelevampia ratoja. Välillä tietä ja välillä taas sellasta kohtaa että hirvittää (mutta ei pitkään...)"

Cross-Triathlon EM, Slovakia

"Yllättävän hyvää kulkua, olin viides. Rankka mäkinen mtb-reitti, 25km/1200 nousumetriä. Nice!"

TWD-Länkenin mestaruuskisat

"200km lenkki. Tulipahan käytyä. Suomen tylsin kisa, siis maantie-SM"

Maastotriathlon SM, Seinäjoki

"Hieno kisa paikka, mutta onneton pyöräreitti. Valitettavasti hakkuukoneen uran ajaminen ei houkuttele ketään lajin pariin. Mahtava uintipaikka ja vielä puusauna. Voitto kotiin"

Kuusankoski XCM

"Nopea heinäkuun maratontykitys. Kolmas."

Finlandia MTB

"Reitti oli erittäin positiivinen yllätys. Olin ajanut kisan viimeksi 2003. Miksei tämä kisa houkutellut enempää kotimaista maratohonkärkeä? Paras kotimaassa ajamani marathonreitti viimevuotisen Kouvolan marathon-SM:n ohella. Jälleen kolmas"

Finntriathlon Cross

2010-09-03T17:59:00.001+03:00

Finntriathlonin uusi tapahtuma Cross järjestettiin 29.9 Joroisilla. Tarkoituksena oli uida 200-800m, maastopyöräillä 40km ja juosta 10km maastossa. No, kelit oli viileät ja uinti päätettiin jättää kokonaan väliin. Ihan hyvä päätös järjestäjiltä, vaikka lopulta kisapäivän keli oli varsin lämmin.

Mulla oli kyseessä viimeinen lomaviikonloppu ja niin lähdimme Nooran kanssa viettämään sitä jo ajoissa perjantai aamuna. Majoituimme camping-mökkiin kilpailun suunnitellun uintipaikan viereen. Kiertelimme reitit läpi illan suussa. Pyörä reitti oli teknisesti helppo. Vaikka sitä pidettiin fyysisesti raskaana (ja olihan se), niin ei se nyt tavallista xc-rataa kummempi ollut. Itse olisin kaivannut siihen hieman lisää teknisiä pätkiä. Ylämäet olisi voinut pitää nykyisellään, mutta kaikista laskuista olisi voinut tehdä maastopyöräilyä... Yhteinen mielipiteemme radan kiertämisen jälkeen oli, että parempi näin, että ennemmin liian helppo kuin sellainen, joka karkoittaa ne vähätkin kilpailuun uskaltautuneet:)

Juoksu reitti oli parhautta! Mahtava 7.5 km luontopolku, joka tarjosi oikeasti kaikkea mahdollista. Ehkä hieman turhaan, ennen tuota 7.5 km kierrosta juostiin alle kaksi noin kilometrin "lämmittelykierrosta". No, näin saatiin juoksusta 10 km. Uskon kyllä, että monelle olisi kisassa tuo 7.5 km riittänyt.

Kisa käytiin sunnuntaina auringon paisteessa. Uintia ei ollut, joten suorilta hypättiin maastopyöräilyyn. Uinnin pois jääminen loi ainakin itselle sellaisen asetelman, että nyt tarvisi tehdä pyörällä jotain temppuja, jotta voisi voittaa Johannes Kohosen. MTB maratooneilla (yleensä n. 60km) voitan Johannesta yleensä muutamia minuutteja. Juoksu radan kiertäneenä arvioin, että tarvisin nyt ainakin kolme minuuttia kaulaa ennen juoksua, sillä Johannes on aika gaselli. Onneksi kisassa oli mukana myös enemmän pyöräilijä tunnettu Juha Kangaskokko. Pieniä mahdollisuuksia siis oli olemassa, jos pääseen Juhan kanssa kunnolla karkuun.

Pistin pyörällä kaiken peliin, mutta emme saaneet Juhan kanssa kuin noin 1.5 minuuttia eroa Kohoseen. Jalat räjäytin kyllä pyörässä kunnolla, niinpä juoksun alku oli varsin nihkeää. Kohonen juoksi odotetusti viiden kilometrin jälkeen ohitseni. Ei siinä kannattanut masentua, vaan koittaa vaan nauttia hienosta juoksureitistä. Oli kyllä rankka. Naisissa Noora voitti kisan.

Ensi vuonna ehdottomasti uudestaan!

-Mikko

Xterra turnee 3.8-19.8

2010-08-23T08:59:00.000+03:00

Moro,

Tänä vuonna elokuun Xterra turnee alkoi via Baltican huristelulla kohti ensimmäistä kisaa Tsekin Spindelruv Mlynissa. Mitään ennakkotietoa ei tuosta paikasta ollut. Spindle oli paikkana positiivinen yllätys. Kylä oli reilun 700 metrin korkeudessa laaksossa useiden eri n. 1500 metrin töppärien välissä. Spindlessä lasketaan talvella alppihiidon maailmancuppia ja on siellä kaiketi ajettu alamäkiajon maailmancuppia myös. Pyöräreittejä ympäristössä oli tosi paljon. Majoitus, ruoka, yms. oli halpaa. Hotelliltamme oli n. 300 m. bikeparkin alahissille, josta löytyi hyvät pyörän pesupaikat jne (jos sattuu sataa...).

Kisaradoista ja paikasta saa hyvän kuvan, kun katsoo kisasta tehdyn videon: KLIK KLIK

...eli kisapäivänä vettä tuli siis kuin aisaa. Oma kisani meni hyvin. Uinnin jälkeen olin eka pro-miehistä, pyörä kulki mäkisellä reitillä ihan ok. Juoksuun lähdin kuudentena, mutta kärki oli vain 1.5 minuuttin päässä. Kisa oli ehdottomasti tiukin xterrani vielä pyöräosuuden jälkeen. Juoksussa oli aivan puhki. Ei meinannut kunto kestää enää. No, onneksi juoksussa ei tullut kuin maailmanmestari Lebrun ohi. Kisan tulokset löytyy täältä: KLIK KLIK

Noora kisasi hienosti pro-naisissa ja oli 8. Noorasta on tulossa kova tekijä vielä naisten puolelle. Nooraa nuorempia ei muutenkaan ole Xterran täysmatkalla montaakaan. Täytyy vielä mainita, että uinnista Noora tuli ennen naisten sarjan voittanutta Renata Bucheria.

Hyvin menneen kisa jälkeen jäimme Spindleen treenaa. Seuraavana lauantaina suunnitelmissa oli Xterra Saksassa. Keskiviikkona saimme kuitenkin tietää, että kisa olisi peruttu tulvien takia. Harmi. No, sitten keskityimme vain treenaa ja läheisistä vuorista nautiskeluun. Perjantaina ajoimme Berliiniin tukikohtaamme, jossa vietimme neljä päivää. Kotiin palasimme retkityyliin kansipaikoilla Rostock-Helsinki lautalla. Univelat painaa vieläkin... No tulipa kokeiltua tuotakin reittiä.

2010

2010-01-07T15:58:00.000+02:00

Terve!

Vuosi on vaihtunut ja on aika alkaa miettimään, mitä sitä tekisi ensi kesänä. Blogilla on tullut pidettyä pitkään hiljaiseloa, joten ehkä ensiksi hieman siitä, mitä syksyn aikana on tehty ja mitä mietteitä viime kaudesta jäi käteen.

Loppujen lopuksi viime kausi oli hyvä. Olin Xterra-kisoissa vahvempi, mitä aikaisemmalla kaudella 2008. Tämä johtui suurelta osin siitä, että tiesin paremmin minkälaisia kilpailut ovat ja tunsin myös kilpailijoitani paremmin. Tätä kehityssuuntaa haluaisin jatkaa. Xterrassa tärkeää on pyörä, pyörä ja kunto. Uinnissa ei ratkaista mitään ja MTB:n jälkeen juoksu on puhdasta jaksamista. Kilpailin Suomessa yhden ainoan "normaalin" triathlonin, joka oli Kuopion Sprintti-SM. Tuolta matkalta jo neljäs peräkkäinen SM-kulta kertoi, ettei Xterraan panostaminen ainakaan kuntoa ole huonontanut.

Kotimaisissa pyöräkisoissa ajoin itseäni tyydyttävästi vain XC:ssä. Marathoneissa ja maantiekisoissa olin kärkimenijöihin verrattuna vastaantulija, pelkkä lippu. Omaa jalkaa ei ollut kauheasti painamaan kammesta. Kuitenkin etenkin maasto marathonit olívat itselleni erittäin hyviä kisoja, mutta eroa kärkeen tuli useimmiten liikaa. Maastokisoissa ylipäätään meitä oli useampi suhteellisen tasainen kuski, joka teki kilpailuista itselleni tiukkoja. Mutta miksi sitten marathoneissa jäin useita minuutteja niille kavereille, joiden kanssa kilpailin tasapäisesti XC:ssä? No, yksinkertaisesti olin ajanut pyörää liian vähän. Myös sitkeää tehoharjoittelua ja voimaa oli tehty pyörällä aivan liian vähän. Esimerkiksi triathlonin myötä olin laiminlyönyt jalkojen voimaharjoittelun lähes neljäksi vuodeksi. Ei hyvä, mutta helppo korjata:)

Näistä asetelmista jäin siis syksyn jälkeiselle lepokaudelle. Vuosi vuodelta kaipaan aina pidempää jaksoa ilman harjoittelu "painetta". Tänä vuonna pidin totaalisen rentoa aikaa aina tuonne joulukuun alkuun. Tosin tuohon aikaan sisältyi monia hyviä pitkiä lenkkejä ja jopa yli 20 tunnin treeniviikkoja, muttei mitään stressiä treeneistä. Joulukuun alussa olin viikon Lapissa hiihtämässä. Sen jälkeen ollaan menty hiihto/pyörä treeneillä eteenpäin. Uimassa olen käynyt viimeksi syyskuun alussa. Kohta pitäisi varmaan aloittaa taas:)

Nyt on kunnon talvi ja hiihtokelit mitä parhaat. Ei auta kuin nauttia talvesta ja koittaa olla jäätymättä,

Mikko

Kausi ohi

2009-10-01T17:45:00.000+03:00

Palaillaan asiaan, kun saan taas treenin kunnolla päälle. Olipa hieno kesä jälleen kerran.

-Mikko

Marathon SM Kouvola

2009-09-13T21:39:00.000+03:00

Tere!

Tänään ajettiin marathon MTB:n SM-kisat Kouvolassa. Rata oli erittäin hieno ja kisa muutenkin hyvin järjestetty. Vaivaa oli selvästi nähty. Kiitokset järjestäjien suuntaan!

Oma kisajalka oli "peruskunnossa". Ajoin ihan hyvän kisan ja se riitti tänään viidenteen sijaan. Yhtään edellä menijää en olisi millään pystynyt kukistamaan. Kisamatkana oli 84 km (3x28 km). Hieman alle puoleen väliin asti kärjessä ajoi 7 kuskia. Sitten alkoi painaa, ja noista kuskeista "räjähdin" ensimmäisten joukossa. Kärkeen jäi veli Jukka, Kangaskokko, Kananen ja Ojala. Siinä sitten oltiin jalat puhki ja puolet reissua jäljellä. Onneksi hetkeä ennen pudonnut Heinikainen sai minut pian kiinni ja löysimme meille sopivan vauhdin. Vikan kierroksen ajoin sitten taas yksin, kun Heinikaisella alkoi painamaan vielä enemmän. Mitali kolmikko oli Jukka, Kangaskokko ja Kananen. Vaikka mitalit karkasivat, niin oli silti hieno ajaa hyvää rataa. Kelikin oli kohdillaan.

-Mikko

MTB marathonia Luukissa

2009-08-29T20:24:00.000+03:00

Moi,

Tänään ajettiin mtb marathon-cuppia Luukissa. Vedin ekan metsäpätkän reippaasti ja sain perääni vaan velipojan. Tämän jälkeen saimme kahdestaan hieman enemmänkin rakoa muihin. Pirttimäen jälkeen Jukka kärsi rengasrikon ja itse jäin yksin kärkeen. Ojala saavutti minut nopeasti ja jäin ajamaan hänen kanssaan. Vetohommia en tehnyt, vaan odottelin Jukan paluuta. Ojala veti varsin sitkeästi ja Jukka saavutti meidät vasta n. 15km ennen maalia. Tämän jälkeen karistimme Ojalan ja ajoimme veljesvoimin loppuun. Hyvä kisa.

-M

Xterran EM ja World Tour Itävallassa

2009-08-27T19:01:00.000+03:00

Tere!

Matkamme eteni Saksasta kohti Itävaltaa. Lauantaina 22.8 kilpailtiin Klopeiner Seella Xterran Euroopan mestaruuksista ja World Tour pisteistä. Klopeinerilla oli jälleen kelit kunnossa. Koko viikon lämpö huiteli siellä 30 asteessa, eikä vesikään jäänyt kuin pari astetta tuosta. Noissa olosuhteissa suomipojasta tulee makaronia.

Kisa uitiin (1500 m) luonnollisesti ilman märkäpukuja, mistä pidän. Hölmöä on kuitenkin se, että ns. "speedsuitit" on sallittu ja suuri osa kärkimenijöistä turvautuu sellaiseen uinnin ajaksi (Speedsuit otetaan pois ennen pyörää). Itse uin ilman kyseistä värkkiä ja sen takia monet uinnissa yleensä enemmän jäävät pysyvät tuntumassa. Kisassa tulin vedestä kuitenkin ensimmäisenä ja lähdin keulilla pyörään. Tosin Marceu ja Batelier aivan kannoillani. Pyörä ajettiin kahtena vaativana 15 km lenkkinä. Eka kierros kulki ihan ok, mutta toisella kierroksella tuli väsy ja vauhti tippui. Juoksuun (2x 5km) lähdin vasta 9. Moni edellisen viikon taakse jääneistä kavereista olivat nyt edelläni. Onnistuin juoksussa pitämään sijani yllättävän helpolla ja tulin maaliin 9. Mikä on pari sijaa paremmin kuin viime vuonna täällä.

Omasta mielestäni kisani oli varsin keskinkertainen, mutta tulos oli silti hyvä. Viime vuodesta olen kehittynyt selvästi Xterroissa. En ehkä niin paljon fyysisesti kuin Joulupukilta toivoin, mutta tunnen kilpailun luonteen paljon paremmin. Jälleen kerran voin todeta, että ensi vuotta varten pitää ajaa enemmän maastopyörää. Se ratkaisee.

-Mikko

O-See Challenge Xterra World Tour

2009-08-17T10:54:00.000+03:00

Moi,

Lauantaina kilpailtiin Saksan Xterra pienessä Zittaun kaupungissa aivan Puolan ja Tsekin rajalla. 1500 metrin uinnissa kuikuilin lähinnä Franky Batelieriä, jonka tiesin olevan "kova jätkä". Nousin vedestä kolmantena. 36km maastopyöräilystä lähdin kolmatena juoksemaan kolmisen minuuttia Batelierin perään. Perääni lähti kuitenkin samantien viime vuoden voittaja Ronny Dietz ja Karel Zadak. He kuittasivat minut juoksussa ja itse tulin erittäin tyytyväisenä viidentenä maaliin. Batelier voitti kisan. Tämä oli minulta toistaiseksi parasta Xterra-kisaamista. On mennyt ainakin osa treeneistä perille asti. Nyt hyvillä mielin odottelen ensi viikonlopun Xterraa Itävallassa.

Tänään mennään katsomaan kun laihat miehet juoksee 10 000 metriä täällä Berliinissä.

-Mikko

4 peräkkäinen sprinttimestaruus

2009-08-09T18:21:00.000+03:00

Terve!

Eilen käytiin Kuopiossa Triathlonin 1/8-matkan SM-kisat. Päivä oli lämmin ja järjestäjät tekivät aivan oikean ratkaisun, uinti osuus oli kerrankin ilman märkäpukua. Eka kerta, kun uin Suomessa "oikeassa" kisassa ilman. Uinti sujui hyvin ja meitä muodostui neljän kärkiporukka. Pyörällä yritettiin Artun kanssa saada lisää eroa takaa tuleviin, venäläisten keskittyessä energiahuoltoon aina vetovuoron osuessa kohdalle. Kisan kaava oli siis varsin tuttu. Uinnissa karkuun, pyörällä lisää karkuun ja juoksussa enää se mitä jaksetaan katsellen huolestuneena olan yli. Juoksun alku oli nihkeä, mutta aukesi onneksi nopeasti. Sain juosta turvallisella kaulalla mestaruuteen. Mika Luoto nousi lopulta toiseksi kuitaten Artun aivan viime metreillä. Mestaruus oli minulle neljäs peräkkäinen sprintistä.

Kuopiolaiset osaavat järjestää hienot kisat.

-Mikko

ps. Viikolla käyty Hauhon jokamiestriathlon oli taas kerran kasvanut viime vuodesta. Ensi vuodelle voisi jo sanoa, että varaa paikkasi sinne ajoissa. Paikkoja rajoitetusti saatavilla.

Kohti Saksan ja Itävallan Xterroja

2009-08-03T16:36:00.000+03:00

Moi,

Viime viikonloppuna vedin kilpaa taas pitkästä aikaa. Oikeastaan koko heinäkuun käytin harjoittelun parissa. Treenailuiden jälkeen kisatuntuman haen Xterroja varten Viikinsaaren ympäriuinnilla, Lahden XC:llä, Hauhon jokamiestriathlonilla ja Kuopion SM-kisoilla. Viikonloppuna näistä oli vuorossa kaksi ensimmäistä.

Sateisesta kelistä huolimatta porukkaa oli jälleen "lauturillinen lähdössä kiertämään Viikinsaarta. Matka on 2150m, eikä vesi ole useinkaan kovin lämpöistä. Uin itse tänä vuonna "pikku-speedoissa" kohtuu ajan 25:07. Aika kankeaa oli lähinnä kylmän veden takia. Muuten ihan ok menoa.

Sunnuntaina ajettiin sitten kotimaista XC-cuppia Lahdessa. Rata oli ihan raskas, muttei teknisyydeltään mitenkään varsinaista XC:tä. Radalta puutuivat tekniset pätkät. Noin muuten mukava ja nopea rata. Startin jälkeen velipoika veti kaulaa muihin ja näytti kunnon vauhtia. 2 kierroksella Jukka ajoi valitettavasti päin puuta ja joutui keskeyttämään. Itse ajoin Ojalan Henrin ja Miettisen Ollin kanssa lähes koko kisan. Näitten kavereitten kanssa on kyllä mukava ajaa kisaa. Joutuu aina suhteellisen koville ja tulee hyviä kisoja, sillä olemme kaikki suhteellisen samantasoisia. Kanasen Kimmo ajoi vielä edeltämme voittoon ja itse onnistuin tuikkaamaan kakkoseksi. Hyvä viikonloppu.

-Mikko

Hauhon jokamiestriathlon lähestyy

2009-07-24T13:02:00.000+03:00

Terve!

Käykääpä ilmoittautumassa kesän hauskimpaan triathlonkisaan. Aina kisailun ei tarvi olla niin vakavaa.

http://www.jokamiestriathlon.tk/

-Mikko

Maastoriathlonien kilpakumppanit vauhdissa

2009-07-13T19:13:00.000+03:00

Viikonloppuna maastotriathlonien kilpakumppanini saivat hyviä tuloksia aikaan. Richard Ussher mietiskeli Rothissa täyden matkan kisassa tykkääkö edes lajista. Ussherin loppuaika oli pari minuuttia yli 8 tuntia ja sijoitus 3. Edellisenä viikonloppuna mies oli Nurmon maastotriathlonissa.

Toinen kova sijoitus tuli viime vuoden Saksan Xterran kilpakumppaniltani Maik Petzoldilta. Maik oli Kitzbuhelin World Championship Series kisassa 4. Ei hullumpaa jälkeä. Viime vuonne O-Seen Xterrassa Maik oli myös 4, kun itse olin 5. Yllätys yllätys Maik juoksi lujempaa...

-Mikko

SM-maastotriathlon

2009-07-05T22:19:00.000+03:00

Tänään sain hieman balsamia Tsekin reissun haavoihin, voitto tuli kotimaisesta SM- maastotriathlonista. Itse kisareissu oli mukava "paketti"...

Lauantaina löimme Nooran kanssa auton täyteen kamaa ja suuntasimme kohti Nurmoa. Kisapaikalla kiertelimme reitit läpi. Järjestäjät olivat saaneet kelpo reitit aikaan, vaikka maastotriathlonista heillä ei varmaankaan juuri kokemusta entuudestaan ollut. Juoksuun olisin kaivannut enemmän oikeaa maastoa. Reittien kiertelyn jälkeen löimme kisakeskuksen nurmikolle teltan pystyyn ja suuntasimme saunomaan. Ei paha. Illan aikana telttakylä kasvoi vielä parilla muullakin rohkealla seurueella. Hienoa meininkiä! Mopopojat varmistivat, ettei yöllä tarvinnut nukkua liikaa ja aamulla silmäpussit oli parempi peittää aurinkolaseilla.

Itse kisasta mielenkiintoisen tekivät Richard Ussher ja Johannes Kohonen. Kohosen osalta oli hienoa, että toistaiseksi duathlonin puolella pysytellyt kaveri lähti myös triathloniin. Xterrat sopisivat hänellekin hyvin. Juoksu ja maastopyörä kulkee ja näyttää kaveri olevan aivan kelpo xterra-uimari. Ei sillä uinnilla kuitenkaan niin väliä.

Ussherin nimi on taas pompahdellut tässä viime vuosina aina tasaisesti esiin, kun on puhuttu kovista multisportmenijöistä. Ussherin kanssa olen aiemmin ollut samassa kisassa 2003, silloin lajina oli seikkailu. Oli hienoa päästä ottamaan mittaa tästä ehkä maailman kovimmasta multisport-ammattilaisesta.

Itse kisaan lähdin siis pelko takamuksessa. Tiesin, että jos löysää, niin takaa kyllä ropisee. Onneksi asemat pyöräilyn jälkeen olivat ratkenneet edukseni ja pystyin kuittaaman kisan.

Kiitokset järjestäjille mukavasta viikonlopusta. Tullaan teltalla jatkossakin:)

-Mikko

ps. Kuvassa TriStadin leiri

XTERRA Tsekki

2009-07-03T13:44:00.000+03:00

Terve!

Xterra-kauden avaus Tsekeissä meni penkin alle. Lähialueilla velloneet tulvavedet siirsivät ja lyhensivät uinnin n. 700 metriin. Liiasta vedestä johtuen kilpailu ajateltiin viedä jopa duathlonia läpi. Outoa. Maastopyöräreitti (36km) oli aivan mieletöntä kuravelliä. Juoksu (11km) oli teknisesti helppo, mutta fyysisesti varsin raskas, koska mäkeä riitti.

Uintini meni hyvin ja rantauduin toisena. En painanut kaikki pelissä, koska ei tarvinnut. Xterroissa 9 minuutin uinnilla ei juuri ole merkitystä. Pyöräily kulki ihan hyvin kunnes kärsin 3 sijalta rengasrikon hiemna ennen pyörän puoltaväliä. "Paikkavaahto" ei riittänyt tukkimaan reikää. Sen jälkeen kuravellissä renkaan vaihtaminen onnistuneesti on aika mahdotonta. Pyytelin kanssa kilpailijoilta renkaita ja kolmannella renkaalla pääsin sitten maaliin asti... Tosin kilpailuni oli ollut ohi jo pitkän aikaa.

Juoksuosuudella juoksin Nooran kanssa ja kisasta tulikin "parisuhdeurheilua". Noora voitti 20-25-vuotiaat ja taisi muutenkin jäädä koukkuun Xterrojen kuninkuusmatkalle. Riikka Kelja sijoittui PRO-naisissa 7. Hyvin tytöiltä.

Seuraava Xterrani on Saksassa 15.8 ja Itävallassa 22.8. Tästä reissusta jäi hieman hampaankoloon.

-Mikko

Korson MTB Marathon

2009-06-04T19:42:00.001+03:00

Viimeviikonloppuna Korsossa oli kuuma. Hiki valui, mutta pyörä ei kulkenut. Marathonkisat näyttävät vetävän hyvin väkeä ja olevan ihan kelpo tapahtumia. Kannatan.

-Mikko

ps. Jälleen kiitän kuvaajia

Paloheinä XC

2009-05-22T13:59:00.000+03:00

Helatorstaina ajettiin XC-cuppia Paloheinässä. Ei siis taaskaan tarvinnut mennä kauas kisoihin. Viikonloppuna jalat olivat Rosendahl GP:ssä onnettomassa kunnossa, mutta ilmeisesti alkuviikon metsässä samoilu töiden puolesta oli tehnyt hyvää. Mies oli alusta alkaen tosin aivan puhki, mutta kisa meni silti ihan hyvin. Velipoika meni omaa vauhtiaan ja sitten muista paikoista väännettiin. Kananen ajoi toiseksi ja itse olin kolmas. Neljänneksi polki Miettinen, jonka kanssa väänsin melkein koko kisan. Ihan hyvä päivä, oli mukava ajaa XC:tä.

-Mikko

ps. Kiitokset kuvaajalle!

Tiukkaa vääntöä kotikulmilla

2009-05-06T15:14:00.001+03:00

Eilen ajettiin alue-cuppia Mellunkylän Kontion majan läheisyydessä. Olipa jännässä paikassa rata. Olen ajanut paikasta ohi useita kertoja, mutta en ole ikinä ajatellut, että siihen kohtaa olisi voinut saada XC-radan. Itse asiassa rata oli vielä erittäin hyvä. Viikkokisaksi tyypillisesti rata oli lyhyt, 2.9km. Tuolle radalle oli ahdettu teknistä pätkää, sekä ylä- että alamäkeen aivan riittämiin. Viikkokisaan luokittelen radan erittäin haastavaksi, helpommallakin radalla eroja olisi varmaan tullut.

Treenimielessä oli mukava ajaa raskaalla ja haastavalla radalla. Ajoin samoin kuin Eltsussa, alku rauhassa ja sitten ennemmin vauhtia kiristäen kuin loppua kohden hyytyen. Väkeä oli mukavasti viivalla. Kananen ajoi voittoon ja olin itse toinen. Kolmanneksi tuli Ojala.

Oma tuntumani on, että vauhtini paranee tästä vielä, joten ihan hyvältä näyttää Xterrojen maastopyöräosuuksien osalta.

-Mikko

Aktiivivappu

2009-05-04T17:42:00.000+03:00

Tuli vietettyä kunnon aktiivivappu. Torstaina ajettiin aamulla Artun kanssa reilun kolmen tunnin maantielenkki. Iltapäivällä suuntasimme Nooran kanssa kohti Seitsemisiä. Illan suussa kävelimme vielä 13km ennen leiriytymistä. Perjantaina käpöttelimme polkuja koko päivän. N. 30km tuli liikuttua. Aurinko paistoi, emmekä nähneet ainuttakaan humalaista. Lauantai aamuna oli paikat aika kipeänä useiden tuntejen kävelystä ja rinkan kantamisesta. Kävelimme suorilta n. 5km autolle ja ajoimme kotiin. Lauantai iltana kävin vielä ajamassa puolitoista tuntia maantiepyörää, jotta jalat olisivat toimineet edes jotenkin sunnuntain Susiajoissa Sipoossa.

Viikonloppu huipentui sitten sunnuntaina Sipoon Susiajoilla. Kisa oli hieman lyhentynyt edellisvuosista ja reitti oli myös helpompi. 126km kisa sujui porukaltamme hyvin. Marko Leppämäki oli toinen ja velipoikani kolmas. Itse olin 9. Marko nousi myös maantiecupin johtoon. Onneksi tänään pääsi töihin lepäämään:) Huomenna ajetaan taas treenimielessä aluecuppia.

-Mikko

GT Zaskar Carbon

2009-04-22T18:35:00.000+03:00

Tässä vielä kuva uudesta pelistä

Eläintarhan XC

2009-04-22T18:02:00.000+03:00

Tiistaina oli kauden ensimmäinen maastokisani. Jo useiden vuosien ajan kotimainen maastopyöräkausi on avattu Etelä-Suomen aluecupin kilpailulla Eläintarhassa. Olen itsekin osallistunut Eltsun XC kisaan ekan kerran jo yli kymmenen vuotta sitten. Silloin otettiin iltapäivä koulusta vapaata ja lähdettiin ajaa kisaa Helsinkiin. Muutamaan vuoteen ei ole tullut kisaa ajettua, sillä mikään herkku kisa ei ole kysymyksessä, jos pyörä ei ole vielä talven jäljiltä hallinnassa. Eltsun kisa on myös aina intensiivistä tykitystä.

Viikonlopun kisojen jäljiltä olin aika hapoilla ja sain todella houkutella itseni viivalle. Onneksi jaksoin kuitenkin lähteä. Avoimen luokan lähdössä oli todella hyvin väkeä. Oma tavoitteeni oli ajaa lähinnä eka kova maastopyörätreeni, eikä niinkään kisaa. Hyvä kisa siitä kuitenkin lopulta tuli. Otin alun rauhassa ja ajoin tasaisen tiukan kisan.

Tuloksia täällä: www.fillari-lehti.fi/perus/racing/2009/

-Mikko

ps. Kiitos kuvan ottajalle!

Kisakauden avaus

2009-04-19T17:57:00.000+03:00

Lauantaina ajettiin Turussa Simo Klimscheffskin muistokilpailu. Tämä kisa oli virallisesti kauden eka kilpailuni. Päivä oli kylmä ja tuuli kova. Matka oli onneksi vain 16 x 5km. Tuloksesta ei ole hajua, muttei jalat nyt aivan katastrofeilta tuntuneet. Maaliin ajettiin.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa alkukauden klassikoista ensimmäinen eli TS-kortteliajot. Aurajoen rantaa tuli taas kierrettyä. Loppukiriin jäivät ratkaisut. Olin 4.

Molempina päivinä ajo oli aika vaarallista. Lähinnä järjestelyjen takia. Lauantaina ajettiin sivutuulessa väärää kaistaa, kun autoja tulee vastaan. Hyvä, ettei ketään sattunut. Sunnuntaina taas korttelirataa oli rajattu keiloilla, joiden lisäksi reitillä oli vielä tietöitä. Keilat on todella mukavia, kun ne kaatuu ja pyörii porukassa...

Turvallisesti kotona,

Mikko

ps. Noora edusti tänään ekan kerran virallisesti TriStadia talvitriathlonin SM-kisoissa Jämillä. Kultaa tuli N-23 sarjasta. Oikein!

Kisat 2009

2009-03-16T17:52:00.000+02:00

Moi,

Kesä lähestyy kovaa vauhtia. Ensi vuoden tärkeimpiä kisoja ovat Xterrat. Alla alustava suunnitelma kesän kisoista:

27.6 Xterra World Tour, Tsekki, Hluboka Nad Vltavou

9.8 Xterra World Tour, Ranska, Auron

15.8 Xterra World Tour, Saksa, Zittau

22.8 Xterra World Tour, Itävalta, Klopeinersee

20.9 Xterra World Tour, Ranska, Mandelieu

-Mikko

Odottamani tossut

2009-03-15T13:13:00.000+02:00

Terve!

Perjantaina sain ekat Karhun M-trailit. Nyt siis Karhulta löytyy nimenomaan maastojuoksuun tarkoitetut kengät. Kunnon maastojuoksukengät ovat kiven alla. Xterroissa on yleisesti ottaen pakko juosta maastolenkkareilla. Ihmeen moni siellä mielestäni vetelee kevyillä kisalenkkareilla. Itse olen ainakin huomannut, ettei väsyneenä kannata lipsutella, millään sileä pohjaisilla tossuilla. Sitä vain satuttaa itsensä, eikä edes pääse eteenpäin. Se on hieman kuin hiihtäisi pertsaa ilman pitoja.

Yhden lenkin olen ehtinyt heittää M-traileilla. En tosin päässyt luonnollisestikaan vielä kunnon polkuolosuhteisiin, jossa vasta saa kuvaa kengän todellisista ominaisuuksista. Tukevilta vaikuttivat ja se on hyvä löysien nilkkojeni kannalta.

-Mikko

Viimeisiä lumipolkuja

2009-03-08T18:32:00.000+02:00

Puolet Pirkasta

2009-03-02T19:27:00.000+02:00

Moi,

Hiihdin eilen Puoli-Pirkan vapaalla. Paana oli pehmeä, mutta niin oli mieskin. Puoli-Pirkan reitti on kyllä noin muuten paljon mukavampi kuin piiiitkän pirkan. Ehkä ensi vuonna taas kuninkuusmatkalle haastamaan Ojalan Anttia. Antti kyllä hiihti lujaa tänä vuonna M50-sarjassa. Nooralla oli isku päällä ja sillä irtosi naisten sarjan 3. sija puolimatkalta.

-Mikko

2009-02-15T20:39:00.000+02:00

Terve!

Taas on viikko kulunut. Tällä viikolla pääsin ihan mukavasti harjoittelun makuun, sillä reilut 20 tuntia tuli ulkoiltua. Ensi viikolla tehdään vielä vähän enemmän tunteja, jos vain kelit suosii.

Maanantaina juoksin pidemmän lenkin. Suurin ongelmani juoksuni suhteen on kuitenkin se, että itsestäni juoksu tuntuu useimmiten epämukavalta. Juoksemalla on opittava nautinnollisesti liikkumaan. Koitan oppia nauttimaan juoksusta ennen kesää ja uskon sen onnistuvan parhaiten juoksuLENKKIen kautta. Lenkillä tarkoitan tapaa liikkua ulkona, muuten kuin samaa pätkää edestakaisin hinkkaamalla. Ajoittain pääsen juoksussa sellaiseen tunteeseen, että kulkeepa tämän hyvin. Silloin alan aina haaveilla maratooneista... Ehkäpä joskus.

Työt alkoivat tällä viikolla useimmiten vasta hieman ennen puoltapäivää. Aamupäivä kuluivat Artun kanssa metsäpoluilla. Arttu oli siis lomalla ja mä iltavuorossa:) Aurinkoinen talviaamu on todella upea. Aikaisin ylösnousun tuska on nopeasti unohdettu kun aurinko nousee.

Tänään oli hiihtokisat. Aluemestaruuksista kamppailtiin Lahdessa. Eilen oli henkilökohtaiset matkat ja tänään viestit. Jätin henkilökohtaisen matkan suosiolla väliin ja keskityin tämän päivän hiihtoon ajamalla lauantaina pitkän maastopyörälenkin. Hiihdin VHS:n 2. joukkuessa. Ykkösjoukkue voitti ja meidän porukka oli lopulta kolmas. Oma hiihto kulki mukavasti. Lahdessa on kyllä lähes yhtä hienot maastot kuin Tampereella.

Nyt on aika puhki.

-Mikko

Löysä viikko

2009-02-08T12:35:00.000+02:00

Moi,

Mietin otsikkoa, että pitäisikö laittaa urheilullisesti "kevyt viikko". Ei, paremmin viikon harjoittelua ja menoa kuvaa sana "löysä". Toissa viikko oli pirteää menoa ja ihan hyvää treeniä. Tällä viikolla on taas tullut tehtyä enemmän töitä ja treenit ovat olleet hieman taka-alalla. Kelit eivät nyt ole oikein suosineet niin, että olisi tullut jotain lentofiiliksiä. Silloin on hyvä myös säästää intoaa hienoille päiville. Tänään ajoin sateessa tunnin, juoksin 40 min niin lujaa kuin jaksoin (se ei ole kovin lujaa...) ja verryttelin päälle rullilla. Ei siis mitään kovin hehkeetä. Toivottavasti vielä illalla onnistun hinaamaan itseni lenkille...

Itseni on taas kerran yllättänyt positiivisesti uinti. 2-3 kertaa viikossa uinti tahti on riittänyt pitämään tuntuman kunnossa. Uintivalmentajani Seinä Kello on sanonut, että uintikuntoni on kohdallaan.

Ensi viikolla pitäisi koittaa saada taas tunteja kasaan. Viikonloppuna on vielä ehkä edessä hiihtokisa. Saas nähdä. Toivottavasti aurinko paistaa.

-Mikko

Säännöt on sääntöjä

2009-01-31T10:15:00.000+02:00

On sääntöjä, joista ei voida alkaa lipsua yleisen turvallisuuden takia:

Kuusijärvi, Vantaa.

Lumet on täällä

2009-01-30T14:59:00.001+02:00

Moro!

Vihdoin on talvikelit myös Helsingissä. Olen nyt parina päivänä päässyt kotiovelta hiihtämään. Eihän se mitään kisahiihtoa ole, mutta mukavia lenkki latuja löytyy myös läheltä ilman autoilua. Vuosi vuodelta vihaan autoilua treenipaikoille entistä enemmän. Ajankäytöllisestikin on mukava päästä suoraan kotoa lenkille. Tänään aamulla kävin kiertämässä Vanhankaupunginlahden. Jää oli juuri hyvässä kunnossa hiihtoa ajatellen. Pieni lumikerros takasi hyvän pidon. Nyt voisi saada hyvän pertsan hiihtojakson. Ei lunta nytkään kuitenkaan liikaa ole ja kalusto on sitä kautta kovilla... Eiköhän huomenna olla taas lumipoluilla pyörällä ja anneta nivusten palautua.

-Mikko

Jälleen pimeässä

2009-01-20T22:22:00.000+02:00

Moro!

Ajettiin Artun kanssa kolmisen tuntia Sipoon korvessa. Yllättävän hyvin nykyaikaisilla otsalampuilla pystyy poluilla ajamaan. Tänään maisemat olivat pimeydestä huolimatta poikkeuksellisen hienot. Pieni lumipeite pehmitti juuria ja lisäsi otsalamppujen tehoja. Pimeässä maastopyöräily on aivan uskomatonta vaihtelua työpäivän jälkeen. Metsässä on pimeän tultua aivan oma rauhoittava tunnelmansa (vaikka vieressä vilisisi Porvoon moottoritie).

-Mikko

Pyörän säätöä

2009-01-19T17:12:00.000+02:00

Moi taas!

Nyt tuli laitettua jarrut taas maastopyörään kuntoon. Eilen lenkin jälkeen jo ilmasin jarrut varmuuden vuoksi Shimanon mineraaliöljyllä, jos huonot jarrut olisi johtuneet muustakin kuin pelkistä kuluneista jarrupaloista.

Tänään hain Bikeplanetista parit uudet jarrupalat ja viereisestä autoliikkeestä hain netistä löytämäni vinkin mukaista mineraaliöljyä Shimanon nesteen tilalle (www.peterverdonedesigns.com/bikemineraloil.htm). Tänään tuli siis taas ilmattua takajarru, koska pakko testata näitä uusia mehuja (LHM+) jarruissa.

Pyörän jarrujen tekniikan kanssa leikin joka päivä, mutta autolle en osaa tehdä mitään:)

-Mikko

Sunnuntain setit

2009-01-18T19:55:00.000+02:00

Ugh!

Tänään meni lenkki hieman alavireisesti:

1) Eilinen kaatuminen oli vetänyt vasemman puoleni jumiin.

2) Vantaan poluille eksyy liian helposti.

3) Takajarru palat olivat aivan finaalissa ja sain ajaa pelkällä etujarrulla.

No lähes neljä tuntia tuli taas kuitenkin ulkoiltua. Lenkin päälle tsekkasin jarrupalat ja ilmasin varmuuden vuoksi vielä takajarrun, ettei viikon lenkit jää tekniikasta kiinni.

-Mikko

Lauantai Sipoonkorvessa

2009-01-17T17:06:00.000+02:00

Moro!

Pakko hehkuttaa. Aamulla oli 15 astetta pakkasta, mutta se ei rajoittanut ajonautintoa tänään. Vaikka ulkona on kylmä on maa aivan lumeton, eikä eikä polut ole edes kovin jäisiä. Ollaan jo useamman viikonlopun ajan kartoitettu Artun kanssa Sipoonkorven polkuja. Tänään löytyi taas monta hyvää uutta pätkää ja lenkille tuli mittaa yli 5 tuntia. Viimeksi keskiviikko iltana ajoimme pimeässä lampuilla lähes 4 tuntia. Maastopyöräily pitää miehen kunnossa! ...ei tehnyt näillä lumilla tänäänkään hiihtämään mieli. Kumma juttu:) Noora hiihti tänään hyvin Rokualla ja oli 14. 23-vuotiaiden tyttösten sarjassa. Hyvä päivä siis myös Nooralle viime viikonlopun motivaation tiputtajan jäljiltä. Nyt Kuusijärvelle saunaan ja suunnittelemaan huomista sessioo...

-Mikko